Lukeminen ei ole ainoastaan yksi viihteen muoto, jolla saadaan aikaa kulutettua. Lukemisella, ja erityisesti kaunokirjallisuuden lukemisella, on myös monenlaisia vaikutuksia lukijaan. Kaunokirjallisuudella on voima muuttaa ajatusmalleja, opettaa sosiaalisesta maailmasta ja edistää itsetuntemusta. Kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole passiivista toimintaa, vaan sen aikana jäsennetään maailmaa ja minuutta.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miksi kaunokirjallisuutta luetaan, miten se lukijaan vaikuttaa ja miten lukija muodostaa kirjallisesta teoksesta oman tulkintansa. Työn toimeksiantaja on Oulun ammattikorkeakoulu.

Työn teoriaosassa käsitellään lukijatutkimuksen teorioita, lukijarooleja ja lukutapoja sekä lukemisen vaikutuksia. Tietoa on koostettu niin kirjallisuudentutkimuksen piiristä kuin psykologiankin alan tutkimuksista. Empiirisessä osassa toteutettiin laadullista menetelmää käyttäen tutkimus, jossa haastateltiin kolmea aktiivista kaunokirjallisuuden lukijaa. Haastattelulajina toimi teemahaastattelu, jonka avulla selvitettiin haastateltavan lukutottumuksia, mieleenpainuneita lukukokemuksia sekä lukemisen syitä ja merkityksiä. Vaikka tutkimus oli rajattu käsittelemään kaunokirjallisuuden lukemista, käsiteltiin haastatteluissa väistämättä jonkin verran myös tietokirjallisuutta. Haastatteluaineiston analyysissä käytettiin teoriasidonnaista analyysiä.

Tuloksista voidaan päätellä, että tärkeimmät kirjojen lukemisen motiivit ovat nykyhetkestä irtautuminen, tuen ja lohdun saaminen sekä itsestä oppiminen. Lukeminen myös auttaa laajentamaan näkemyksiä ja opettaa ymmärtämään muita ihmisiä. Kirjallisuudesta saadaan monenlaista tukea elämän eri tilanteisiin. Opinnäytetyö auttaa kirjastoammattilaisia ymmärtämään kaunokirjallisen aineiston tärkeyttä kirjastoissa. Työn lopussa esitellään muutamia jo joissakin kirjastoissa käytettyjä, kaunokirjallista aineistoa hyödyntäviä toimintatapoja