2000-luvulta lähtien taidelähtöisten menetelmien käyttäminen hyvinvointialoilla on lisääntynyt. Taidelähtöiset menetelmät sisältävät kaiken kulttuuri- ja taidepohjaiset toiminnot, joiden avulla pyritään lisäämään yksilön kokemuksia hyvinvoinnista sekä terveydestä. Taiteen avulla on voitu löytää uusia näkökulmia vaikeiden ilmiöiden ja asioiden käsittelyyn. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että taidelähtöisten menetelmien käytöstä on hyötyä lasten kanssa työskentelyssä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla suomenkieliseen tutkimusperustaiseen kirjallisuu-teen perustuen, miten taidelähtöisiä menetelmiä on hyödynnetty alakouluikäisten lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Tämä opinnäytetyö liittyi Oulun yliopistossa meneillään olevaan, Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimukseen ”Vallan visaiset seurustelu ja kaverisuhteet alakouluissa, sekä taidelähtöiset menetelmät suhteiden eheyttämisessä”(projektinumero 295 000). Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä lasten parissa työskentelevien tietoisuutta kyseisten menetelmien käyttämisestä omassa työssään. Kirjallisuuskatsauksen teoreettinen viitekehys koostui taidelähtöiset menetelmät -käsitteen sekä lapsen hyvinvointiin liittyvien tekijöiden määrittelystä. Tutkimusaineistoon kuului tieteellisiä artikkeleita sekä muita kriteerit täyttäviä artikkeleita. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että taidelähtöisten menetelmien avulla on voitu tukea lasten sosiaalisen sekä psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueita. Lapsen sosiaalisen osallistumisen ja osallisuuden kokemukset vaikutuksineen nousivat merkityksellisiksi tekijöiksi. Toinen tärkeä tekijä on lapsen suhteet toisiin ihmisiin, mikä sisältää vertaissuhteet ja lapsen suhteet aikuisiin. Tutkimuksista esiin nousseita psyykkisen hyvinvoinnin tekijöitä olivat omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, empatiataitojen harjoittelu sekä itsetunnon tukeminen. Tutkimuksissa merkittäväksi tekijäksi nousi myös yhteisvaikutuksellisen tilan merkitys taidelähtöisiä menetelmiä toteutettaessa. Tällaisessa tilassa lapsen on turvallista ilmaista itseään ja käsitellä herkkätuntoisia aihepiirejä, mikä johtaa positiiviseen turvallisuuden kokemukseen, voimaantumiseen, sekä voimavarojen vahvistumiseen.