Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla, miten yhden vanhemman perheiden isät kokevat oman vanhemmuutensa. Kuvailevan tutkimuksen avulla saimme tietoa isien kokemasta vanhemmuudesta yhden vanhemman perheissä, sekä heidän vanhemmuudessaan toteutuvista rooleista. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:n kanssa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kerätä sellaista tietoa Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:lle, josta olisi hyötyä sen toiminnan kehittämisessä siten, että se pystyisi tukemaan isiä heidän vanhemmuudessaan parhaalla mahdollisella tavalla. Omana oppimistavoitteenamme opinnäytetyössä oli oppia luomaan luotettava ja turvallinen ympäristö asiakkaalle haastattelutilanteessa.

Opinnäytetyömme tietoperusta koostuu vanhemmuudesta ja vanhemmuuden rooleista. Roolit on määritelty vanhemmuuden roolikartan avulla. Tietoperusta koostuu ammattikirjallisuudesta, sekä internetlähteistä. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, johon keräsimme tutkimusaineiston haastattelemalla teemahaastatteluilla yhden vanhemman perheiden isiä. Haastateltavat löysimme yhteistyössä yhteistyökumppanimme kanssa. Litteroimme haastattelut ja analysoimme ne teemoittelun avulla.

Tutkimuksemme tuloksista kävi ilmi, että isien vanhemmuuden kokemukseen liittyi viisi erilaista teemaa; opittu vanhemmuus ja vanhemmuuden kehittyminen, vanhempi tunteiden esille tuojana, pelisääntöjen rakentajana, rakkauden osoittajana ja saajana sekä vastuun kantajana. Isien kokemaan vanhemmuudesta löytyi kaikki vanhemmuuden roolikartan viisi teemaa, joskin niissä oli jokaisen isän kohdalla yksilöllisiä painotuksia siinä, miten paljon kyseinen rooli näkyi hänen vanhemmuudessaan.

Tutkimuksemme keskeisimpänä johtopäätöksenä on vanhemmuuden roolien jatkuvuus ja niiden kehittyminen. Vanhemmuus on vaatinut enemmän tai vähemmän harjoitusta riippuen isästä. Isät kokevat lasten murrosiän haasteellisena aikana, jolloin vanhemmuutta tulee taas kehittää. Isät kokevat, että vanhempana toimiminen parhaalla mahdollisella tavalla on mahdollista, kun on ollut lapsen elämässä läsnä jo tämän syntymästä asti. Läsnäolo onkin isien kokemuksien mukaan tärkeää kaikissa arjen tilanteissa. Isät kokivat, että ovat saaneet tukea vanhemmuuteensa sekä läheisiltä että ammattilaisilta, kun ovat uskaltaneet sitä pyytää ja ottaa sitä vastaan. Jatkotutkimuksena voisi hyödyntää isyyden näkökulmaa vanhemmuuden näkökulman sijasta yhden vanhemman perheessä.