Yrityksen tarkoituksena on toteuttaa toiminta-ajatustaan ja tuottaa toiminnallaan voittoa. Onnistuminen rakentuu useista elementeistä, joihin liittyy toiminnallisia prosesseja. Suorituskykyiset ja tuottavat prosessit edellyttävät sujuvaa virtausta, jota tavoitellaan poistamalla virtausta hidastavia ja estäviä tekijöitä. Asiakkaalle arvoa lisäämättömän toiminnan eliminoiminen johtaa parhaaseen tuottavuuteen, joten huomio kiinnittyy usein esimerkiksi varastoinnin, kuljetuksien ja virheiden vähentämiseen. Vaikka toimet ovat oikeita, herää kysymys, mitkä ovat kehitystyön näkökulmia. Virheitä voidaan vähentää lisäohjeilla ja tarkastuksilla, mutta on perusteltua ajatella, että kestävimpiä ratkaisuja ovat sellaiset, joissa esimerkiksi tuotteen kokoonpano on mahdollista tehdä ainoastaan oikealla tavalla ja vähäisellä ohjeistuksen tarpeella. Tällainen näkökulma vähentää aivojen tiedon-käsittelytoimintojen kuormitustekijöitä, jolloin työn edellyttämä tarkkaavuus kohdentuu oleelliseen.

Lean-johtaminen sujuvoittaa prosessien virtausta sekä selkeyttää niiden ohjausta ja kehittämistä, joten on perusteltua ajatella, että sillä on vaikutusta tarkkaavuuteen. Tämä tutkimus lisää ymmärrystä tarkkaavuuden toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä rajoitteineen. Tutkimuksen tavoitteina on tunnistaa tarkkaavuuden toteutumista edistävät Lean-johtamisen keinot sekä muodostaa tarkkaavuuden ja Lean-johtamisen yhteyttä kuvaava teoreettinen malli. Luonteeltaan laadullisen ja teoreettisen tutkimuksen sekundäärisesti empiirinen aineisto perustuu käsiteltyjen tieteenalojen kirjallisuuteen ja tieteellisiin artikkeleihin, joita on analysoitu hermeneuttisella lähestymistavalla.

Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin, ja tulokset vahvistavat, että Lean-johtaminen parantaa tarkkaavuutta. Lean vähentää tiedonkäsittelyä kuormittavia tekijöitä ja vaimentaa niiden haittoja. Täten tarkkaavuuden kiinnittäminen oleelliseen on todennäköisempää. Tulokset yhdistävät Leanin ja tarkkaavuuden erinomaisen kattavasti, koska tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, tilannetietoisuus ja häiriöiden vaimentaminen ovat molemmissa keskeisiä tekijöitä. Leaniä on suositeltavaa toteuttaa kestävällä tavalla, jolloin sen keinoihin sitoudutaan pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tarkkaavuuden näkökulmasta korostuvat tekijät, jotka edistävät ajattelun, osaamisen ja jatkuvan parantamisen kehittymistä sekä motivaation ja tunne-elämän toimintojen kautta virittyvää työn imua.

Poikkitieteellisellä tutkimuksella on tuotettu uutta tietoa, joka antaa Leanin toteuttamiselle uuden perustellun näkökulman. Teoreettinen malli nostaa tarkkaavuuden esiin uudella tavalla ja tuo esiin sen merkitystä myös liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Tulokset ovat hyödynnettävissä käytännön kehittämistyössä ja kouluttamisessa sekä päätöksenteon tukimateriaalina tilanteissa, joissa harkitaan siirtymistä Lean-johtamiseen. Tulokset antavat lähtökohdan jatkotutkimukselle, jossa teoreettisen mallin toimivuutta suositellaan tarkasteltavaksi käytännössä.