Optometristi miettii työssään paljon asiakkaidensa ergonomiaa näöntutkimustiloissa, mutta ei yleensä kiinnitä samanlaista huomiota omiin työasentoihinsa. Ergonomian tavoitteena on säilyttää työntekijän työkyky ja terveys sekä vaikuttaa positiivisesti työn tuottavuuteen ja laatuun. Jotta ergonomian tavoite täyttyisi, täytyy työntekijän toimintaympäristö olla suunniteltu työntekijöiden vaatimukset huomioon ottaen.

Aihe opinnäytetyöhön syntyi omasta kiinnostuksesta työasentojen parantamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiseksi optometristit kokevat oman fyysisen työergonomiansa. Tavoitteena oli kiinnittää optometristien huomio omiin työasentoihinsa työpaikallaan. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena sähköisesti Webropolilla, ja se suunnattiin töissä oleville optikoille ja optometristeille. Yhteistyökumppaninamme oli toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Suomen Optometrian Ammattilaiset (SOA) ry, joka välitti kyselyn jäsenoptometristeilleen.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että reilulla kolmasosalla vastaajista esiintyi joitakin fyysisiä vaivoja ja heistä suuremmalla osalla vaivat olivat ylävartalon alueella. Suurimmalle osalle vaivat eivät olleet aiheuttaneet sairauspoissaoloja ja lopuillakin poissaolojen kesto oli alle kuukauden. Lähes puolet vastaajista koki oman työpisteensä toimivuuden huonona tai erittäin huonona. Myös näyttöpäätetyön ergonomia arvioitiin huonoksi.

Työtehtävistä suurimpia ongelmia aiheuttivat staattiset asennot kuten käsien kohoasento. Ikä vaikutti siihen, millä vartalonalueella vastaaja koki vaivoja. Päivässä tehtävien näöntarkastusten määrällä ei ollut suurta merkitystä siihen, että kokeeko vastaaja fyysisiä vaivoja tai siihen millä vartalonalueella vaivoja koetaan. Vasta yli 10 näöntarkastusta päivässä tekevillä vaivat lisääntyivät hieman. Työasentojen muuttaminen oli suosituin keino parantaa omaa fyysistä ergonomiaa.

Tuloksista huomattiin, että työpisteiden suunnittelu ei ole onnistunut kaikilla työpaikoilla. Jotta fyysiset vaivat saataisiin vähenemään, työtilat pitäisi suunnitella työntekijöiden tarpeet huomioiden. Työpisteet olisi hyvä suunnitella esteettömiksi sekä kiinnittää huomiota tuolien, pöytien ja valaistuksen säädettävyyteen. Myös tutkimusvälineillä on merkitystä hyvän työergonomian toteutumiseen, koska esimerkiksi automaattisen foropterin käyttäjät kokivat muita vähemmän toistuvia vaivoja.