Opinnäyte on tehty Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön toimeksiantona. Tutkielman aiheena on informaatiolukutaito. Se on osoittautunut kiistellyksi aiheeksi. Työssä selvitetään käsitteen informaatiolukutaito syntyhistoriaa, käyttötarvetta ja käsitteelle annettuja erilaisia määritelmiä. Tavoitteena on tarkastella kyseisen käsitteen merkitystä nyky-yhteiskunnassa, sekä käsitteen suhdetta vastaaviin uuslukutaitokäsitteisiin.

Työssä esitellään käsitteen keskeisiä määritelmiä ja viralliset standardit. Keskeisiä käsitteitä ovat informaatiolukutaito, uuslukutaitokäsitteet, mediakasvatus, medialukutaito, monilukutaito, tiedonhankinta ja tiedonhaku. Tutkimusmenetelmänä käytetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Metodin avulla pystytään vastaamaan esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Aiheesta on etsitty laadukkaana pidettyä alan tutkimuskirjallisuutta, julkaisuja ja artikkeleita. Lisäksi on perehdytty informaatiolukutaidon virallisiin standardeihin.

Informaatiolukutaito voidaan määritellä monin eri tavoin. Lyhyesti määriteltynä informaation etsinnän, hankkimisen, arvioinnin ja soveltamisen valmiuksia kutsutaan informaatiolukutaidoksi (information literacy). Se on yksi uuslukutaitokäsitteistä. Kuvauksia, malleja ja teorioita on kuitenkin lukuisia. Käsillä olevaan esitykseen on koottu tärkeimmät ja käytetyimmät klassikkomallit, sekä kansainväliset, viralliset standardit.

Tutkimuksessa osoitetaan, että analyysin kohteena olevilla uuslukutaitokäsitteillä tarkoitetaan enimmäkseen samaa asiaa, mutta niitä käytetään eri yhteyksissä eri puolia painottaen. Käsillä olevassa työssä on pohdittu informaatiolukutaidon suhdetta muihin uuslukutaitokäsitteisiin. Informaatiotutkimuksen oppiaineen sisällä käsitteen määrittelystä on päästy yksimielisyyteen, mutta eri tieteenalojen välillä puhutaan samasta asiasta eri käsitteillä.