Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää lasten- ja nuortenkirjastotyön tilanne Tyrnävän Myllykirjastossa. Tyrnävän kunnan ikärakenne on hyvin nuori, sillä lapsiperheitä on paljon. Silti kirjastolla ei ole juurikaan resursseja panostaa lapsiin ja nuoriin. Kirjastossa ei ole tällä hetkellä henkilöä, joka hoitaisi päätyönään lasten- ja nuortenkirjastotyötä. Koululaisten kirjastovierailuja ja kirjastonkäytön opastuksia tehdään satunnaisesti, samoin kirjavinkkauksia ja muuta lukemisen innostamistyötä.

Suunnittelimme Tyrnävän kirjastolle kirjastonkäytön opastuksen 7.-luokkalaisille. Opastus on tärkeä osa koulun kautta tehtävää lukemisen edistämistyötä. Tavoitteena oli luoda toimiva malli, jota kirjasto voisi käyttää jatkossakin. Kirjastonkäytön opastus jaettiin kolmeen osaan: kirjaston kokoelmien ja tilojen esittelyyn, OUTI-verkkokirjaston opastukseen ja älypuhelimen avulla tehtäviin aineistonhakutehtäviin. Suunnittelu ja testaus tehtiin Kirjastoalan kehittämishanke -opintojakson projektina, joka laajennettiin toiminnalliseksi opinnäytetyöksi. Opastuksen suunnittelua varten teetimme kvantitatiivisen kyselyn Tyrnävän 7.-luokkalaisten kirjastonkäytöstä. Kyselyn keskeisimmät tulokset esitellään opinnäytetyön viitekehyksessä.

Viitekehyksessä käsitellään lasten ja nuorten lukutaitoa, lukemisen merkitystä ja erityisesti kirjastojen tekemää lukemisen edistämistyötä. 1.1.2017 tuli voimaan uusi laki yleisistä kirjastoista. Lain tavoitteena on edistää tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Samaan aikaan huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisharrastuksen vähenemisestä on tehtyjen PISA- ja PIRLS-tutkimusten valossa aiheellinen. Heikosti lukevien nuorten osuus on kasvanut sekä tytöissä että pojissa. Myös ero taitavien ja heikkojen lukijoiden välillä on kasvanut. Lukutaidon tärkeydestä puhutaan paljon ja lukemisen edistämiseksi tehdään paljon töitä, mutta nämä toimet eivät edelleenkään tavoita kaikkia lapsia, heidän vanhempiaan, opettajiaan eivätkä muita lasten ja nuorten kanssa toimivia aikuisia.

Saatavilla olevan tutkimustiedon ja asiantuntijajulkaisujen valossa voidaan todeta, että lukemisen edistämiseksi tehtävä työ on ennaltaehkäisevää työtä. Siihen suunnatut henkilöstö- ja kustannusresurssit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Lukemista harrastamalla lasten ja nuorten lukutaito kehittyy, mikä edistää oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. Lukuvalistusta, neuvoja ja vinkkejä kannattaisi suunnata ensin vanhemmille ja opettajille, jolloin ilmapiiri kotona ja koulussa olisi otollinen lasten lukemiseen innostamiselle. Kirjastolla on ammattitaitoa ja mahdollisuuksia tehdä tätä työtä yhdessä koulujen kanssa, jolloin se myös tavoittaa tasavertaisesti kaikki lapset ja nuoret. Tyrnävällä ei kyetä tekemään riittävästi lasten ja nuortenkirjastotyötä, koska henkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Pitemmällä aikavälillä lasten- ja nuorten kirjastotyöntekijän palkkaamisesta koituisi kunnalle säästöjä lukemisen edistämistyön kautta.