Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla päivähoidon työntekijöiden kokemuksia puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytöstä. Tutkimustehtävänämme oli selvittää, millaisia kokemuksia tavallisen päiväkotiryhmän työntekijöillä on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytöstä ryhmään integroidun lapsen erityistuen tarpeeseen vastaamisen näkökulmasta. Viitekehyksessä perehdymme varhaiskasvatukseen ja varhaiserityiskasvatukseen, integraatioon, kuntoutukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön päivähoidossa, puheen ja kielen kehityksen tukemiseen varhaislapsuudessa sekä puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.

Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Toteutimme tutkimuksemme eräässä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa keskisuuressa kunnassa. Tutkimukseemme osallistui viisi päiväkotiryhmää, joista jokaiseen oli integroitu vähintään yksi puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja käyttävä lapsi. Keräsimme aineiston tutkimukseen osallistuneiden ryhmien työntekijöiltä postitse puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Analysoimme saamamme aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi oli osana päivähoidon arkea kaikissa tutkimukseemme osallistuneissa ryhmissä. Yleisimmin käytössä olivat kuvat ja tukiviittomat. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttö koettiin tärkeäksi molemminpuolisen vuorovaikutuksen ja ymmärretyksi tulemisen mahdollistamiseksi. Tärkeänä puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin käytön ja käyttöönoton kannalta nähtiin koulutus, kaikkien työntekijöiden sitoutuminen, toimiva yhteistyö, asiantuntijoiden ohjaus ja tuki, oma motivaatio, myönteinen suhtautuminen sekä materiaalin saatavuus. Vastaavasti kommunikointia vaikeuttavina asioina esiin nousi ajan- ja materiaalin puute, epävarmuus omasta osaamisesta, kaikkien työntekijöiden sitoutumattomuus sekä yhteistyön toimimattomuus. Tutkimuksessa ilmenneet kehittämistarpeet liittyivät erityisesti koulutukseen ja materiaalin saatavuuteen.

Lapsen erityisen tuen tarpeisiin vastaaminen vaatii sekä ryhmän aikuisten että päiväkodin ja asiantuntijatoimijoiden välistä toimivaa yhteistyötä ja sitoutumista. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin osaamista ja käyttöä edistäisi työntekijöille säännöllisesti järjestettävä koulutus. Materiaalin saatavuutta puolestaan parantaisi kuvaohjelman hankkiminen kaikkiin päiväkoteihin. Ajanpuutetta helpottaisivat pienemmät ryhmäkoot tai lisähenkilökunnan palkkaaminen.