Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tilakohtaista kokemusta nurmipalkokasvien viljelystä ja niiden sopivuudesta tilan kasvinviljelyyn ja kasvivalikoimaan. Käytännön viljelykoe suoritettiin opinnäytetyön tekijän kotitilalla. Idea kokeiluun lähti tilan isännän mielenkiinnosta herneen lisäämisestä rehuun. Koelohkon pinta-ala on n. 3 ha. Tavoitteena oli selvittää kuinka suuria satoja voidaan saavuttaa, onko mahdollista saada aikaan sellainen seos, joka soveltuu lypsylehmille ja voidaanko tilan valkuaisomavaraisuutta lisätä käyttämällä yksivuotisia palkokasveja. Tietoperusta viitekehykseen saatiin pääasiassa Yksivuotiset seosrehunurmet luomutilan viljelykiertoon – hankeen julkaisuista. Huonojen satovuosien vuoksi aihe on ollut ajankohtainen ja paljon esillä maatalousalan julkaisuissa. Kokovilja-palkokasvi-seoksilla on saavutettavissa suuria satoja sekä laadukasta rehua. Suurin vaikutus sadonmäärään ja laatuun on siemenseoksella, joka tässä kokeessa ei ollut paras mahdollinen. Lisäksi viljelytekniikan tulee olla kunnossa, koska säilörehun laatu voi olla kiinni todella pienestä virheestä. Kokeilussa satotasoksi saavutettiin 14 899 kg/ha, josta kuiva-ainetta 3650 kg. Kokonaissadon määrä on korkeampi kuin tilan monivuotisilla nurmilla, mutta kuiva-ainesato ei vastannut tavoitteita. Toinen ongelma rehussa oli säilönnällinen laatu, jota heikensi niitossa tapahtunut virhe. Tämän kokeilun kautta saadut tulokset ovat hyödynnettävissä varsinkin, kun aletaan suunnitella siemenseoksia ja perehtymään viljelytekniikkaan. Omakohtaisena kehitysehdotuksena lisäisin seokseen ohraa ja vähentäisin herneen määrää. Myös herneen korvaaminen härkäpavulla olisi mielenkiintoinen kokeilla. Näitä kehitysehdotuksia aletaan mahdollisesti kokeilla tilalla juolavehnän mekaanisessa torjunnassa.