Raskausdiabeetikkojen määrä on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. THL:n tilastojen mukaan sokerirasituskokeen tulos oli vuonna 2017 poikkeava jo 19.0 %:lla synnyttäjistä ja raskausdiabetes todettiin 15.6 %:lla synnyttäjistä. Yksi raskausdiabeteksen komplikaatioista on sikiön liikakasvu ja siitä seuraavat ongelmat, mutta sillä on myös paljon vaikutusta itse äidin terveyteen raskauden aikana ja sen jälkeen. Raskausdiabeetikoista huomattava osa sairastuu myöhemmin tyypin 2 diabetekseen, ja heillä on kohonnut riski muun muassa masennukseen, sydän- ja verisuonitautiin sekä metaboliseen oireyhtymään. Siksi raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyyn ja hyvään hoitoon tulisi panostaa neuvolatyössä. Lasta odottavat perheet muuttavat herkästi elintapojaan terveellisemmäksi, ja neuvolan ehkäisevän työn olennainen osa onkin perheen ohjaaminen terveellisten elintapojen omaksumiseen. Tällä on myönteisiä vaikutuksia niin perheelle kuin yhteiskunnalle.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, millaisia keinoja raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyyn on Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on myös tunnistaa vaikuttavia keinoja raskausdiabeteksen hoidossa ja näin kehittää hoitotyötä. Tulosten avulla voidaan kehittää raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyä tavoitteellisempaan suuntaan. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää raskausdiabeteksen parissa työskenteleville terveydenhoitoalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Lisäksi tämän kirjallisuuskatsauksen tavoite on antaa viitteitä aiheen lisätutkimukselle. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on kerätty Ebsco, Medic, Melinda ja PubMed -tietokannoista eri hakusanoja käyttäen. Tutkimuksen aineisto analysoitiin sisällön analyysiä hyödyntäen, ja tutkimukseen aineistoksi valikoitui seitsemän tieteellistä tutkimusta.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan todeta elämäntapaintervention olevan merkittävä keino raskausdiabeteksen ehkäisyssä etenkin riskiryhmään kuuluvilla naisilla. Riskitekijöitä ovat muun muassa ylipaino, aiempi raskausdiabetes, korkea ikä tai diabetes lähisukulaisella. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt vähenivät, raskausajan painonlisäys oli pienempää ja fyysinen aktiivisuus kasvoi elämäntapaohjausta saaneiden äitien keskuudessa verrattuna kontrolliryhmiin. Tutkimusten elämäntapaohjaukset sisälsivät neuvontaa ja ohjausta liittyen ravitsemukseen, painonhallintaan ja riittävään liikkumiseen raskausaikana. Kirjallisuuskatsaus osoittaa elämäntapaohjauksen tehokkaaksi keinoksi raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa raskausaikana.

Raskausaika on otollinen hetki elämäntapamuutoksille ajatellen äidin ja lapsen terveyttä. Elämäntapaohjausta antavilla ja raskausdiabetestä sairastavia kohtaavilla terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus riittävään koulutukseen raskausdiabeteksen seurannan ja ohjannan osalta. Elämäntapaohjauksen tulisi olla yksilöllistä ja konkreettista, ja hoidon, ohjauksen ja seurannan tulisi jatkua myös synnytyksen jälkeen.