Ikääntyneiden määrä on nousussa ympäri maailman edistyneen terveydenhuollon ja ja elintasojen nousun myötä. Suomessa tämän seurauksena pyritään siihen, että entistä vanhemmat ja sairaammat ihmiset pystyisivät asumaan kotona. Hyvä toimintakyky ja sen ylläpitäminen ovat edellytyksiä tämän onnistumiselle. Kuitenkin väestön ikääntyessä etenevät muistisairaudet yleistyvät. Tutkimuksista huolimatta eteneviin muistisairauksiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa ja painopiste onkin osittain siirtynyt muistisairauksien parantamisesta niiden ennaltaehkäisyyn. Lievä kognitiivinen heikentymä on rajamuoto normaalin kognition ja muistisairauden välissä, se ei ole diagnoosi sairaudesta vaan oireyhtymä, joka usein ennakoi etenevän muistisairauden alkua.

Tässä opinnäytetyössä pyritään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta määrittelemään lievä kognitiivinen heikentymä sekä avataan kognitiivisen terveyden huoltoon ja ylläpitoon liittyviä tekijöitä, jotka osaltaan ovat lievän kognitiivisen heikentymän hoitomuotoja. Opinnäytetyön tilaajana on Oulun ammattikorkeakoulu ja opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa lievästä kognitiivisesta heikentymästä, sen hoidosta ja ennaltaehkäisystä osana muistisairauksien ennaltaehkäisyä sekä kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitoa. Lähteinä on käytetty kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia ja artikkeleita sekä kotimaista kirjallisuutta muistisairauksien sekä aivoterveyden aihealueilta.

Tietoperustassa esitellään kognitioon, muistiin ja aivoterveyteen liittyviä osatekijöitä. Itse tutkimukseen on kerätty valikoiduista tutkimuksista yhdistellen käytännöllistä tietoa kognition heikkenemiseen ja sen tutkimiseen olennaisesti liittyvistä asioista. Kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitoon ja kognition heikentymisen ehkäisemiseen liittyvää tietoa voidaan soveltaa kaikenikäisten ihmisten hoidossa.

Tutkimuksessa selvisi, että aivoterveyden osatekijät; hyvä ravitsemus, monipuolinen liikunta, sosiaalinen aktiivisuus, riittävä aivojen aktivointi sekä lepo, ovat lievän kognitiivisen heikentymän ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tärkeimmät tekijät. Lievän kognitiivisen heikentymän toteamiseen liittyy laajasti testausta sekä haastatteluita ja oireyhtymän toteamisen jälkeen seurannan tulee jatkua säännöllisenä ja uudelleentestausta tulisi harjoittaa. Tutkimuksia tehdessä tulee poissulkea hoidettavissa olevat kognitiota heikentävät tekijät, kuten masennus ja vitamiininpuutostilat. Sairastumisalttiuteen vaikuttaa perimän ja elintapojen lisäksi muun muassa henkilön resilienssi. Oireyhtymän toteamisen jälkeen sairastuneilla on tiedon ja tuen tarve, erityisesti tässä osassa todettiin vielä olevan kehittämisen varaa.