TIIVISTELMÄ

Tämä opinnäytetyö sai alkunsa syksyllä 2010 ja sen toimeksiantajana on Kalajoen kaupunginkirjasto. Tarkoituksenani on ollut selvittää Kalajoen kirjastolaitoksen 160-vuotista historiaa vuosilta 1849–2009. Opinnäytetyöni on historiallis-kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon on tuotu hieman kvantitatiivisuutta muutamilla tilastoilla esimerkiksi kirjaston taloudesta. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt historiallista analyysiä. Lisäksi olen arvioinut lähdemateriaaleja lähdekriittisesti, jotta ne olisivat tarkoituksenmukaisia tämän työn kannalta. Lähdemateriaalina on ollut pääosin Kalajoen kaupunginarkiston arkistomateriaali sekä kirjallinen materiaali. Olen käyttänyt tutkimuksessani myös artikkeleita sekä joitakin Internet-lähteitä.

Kalajoen kirjasto perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1849 pohjalaisen osakunnan ylioppilaiden kirjalahjoituksella. Tarvittiin kuitenkin kolme yritystä ennen kuin pysyvämpää kirjastotoimintaa saatiin aikaiseksi. Alussa kirjastolle saatiin varoja muun muassa koiraveroilla, mutta myöhemmin valtionavustukset nousivat merkittävään rooliin kirjaston taloudessa. 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat hiljaisemman kehityksen aikaa kirjastoalalla. Maailmansodat vaikuttivat kirjastoihinkin ja esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen myös Kalajoella jouduttiin poistamaan aineistosta sellaisia teoksia, jotka oli määritelty vihamielisiksi Neuvostoliittoa kohtaan. Vuosisadan loppupuoliskolla kehitystä tapahtui enemmän, kirjastossa esimerkiksi siirryttiin käyttämään ATK-järjestelmiä kokoelmien tallentamisessa. Kalajoen lähikunnissa kirjastoyhteistyö sai alkunsa jo 1980-luvulla ja yhteistyö sai nimen Tiekkö. 2000-luvulla Tiekkö-yhteistyö on edelleen jatkunut tiiviinä. Erilaisia projekteja on järjestetty ja uusia palvelumuotoja kokeiltu. Vuonna 2009 juhlistettiin Kalajoen kirjastolaitoksen 160-vuotistaivalta.

Opinnäytetyöni on yleiskatsaus Kalajoen kirjaston historiaan erityisesti palvelujen kehittymisen kannalta. Koska se ei ole kaiken kattava, mahdollisuuksia uusille tutkimuksille on useita. Kirjaston historiaa voisi valottaa uudella tavalla esimerkiksi tutkimalla tarkemmin eri tunnuslukuja eri vuosilta. Uutta näkökulmaa voisi tuoda myös tutkimalla kirjaston ja kunnan välisiä yhtäläisyyksiä ja päätöksentekoa. Myös jonkin tietyn aikavälin tapahtumien tarkastelu jostain tietystä näkökulmasta valaisisi kirjaston menneisyyttä toisella tavalla, kuin omassa työssäni.