Opinnäytetyöni ajatus syntyi työkokemukseni ja harrastukseni myötä. Työskenneltyäni kanttorin sijaisena muutaman vuoden, huomasin seurakuntalaisten usein toivovan, ettei toimituksissa soisi aina samat musiikit kuin muilla. Kun kansanmusiikki on lähellä sydäntäni, ja olin törmännyt useisiin kansanperinteestä kumpuaviin häämarsseihin, kiinnostuin tutkimaan asiaa tarkemmin.

Työn tavoitteena oli tutustua meidän omaan musiikilliseen historiaamme ja tehdä työn avulla omaa suomalaista kansanperinnettämme tutummaksi myös muille kirkkomuusikoille. Opinnäytetyön alussa tutustaan kansanmusiikkiin käsitteenä, sen historiaan ja nykyisyyteen. Seuraavaksi tutustutaan Pohjanmaan kruunuhääperinteeseen ja avioliiton vihkimisen historiaan. Tarkastelen myös hääpelimanniperinnettä erityisesti kruunuhäissä.

Työhön liittyy äänite, jossa on esimerkkejä häämarsseista hengellisessä kansanmusiikissa. Äänitteellä esitettävistä kappaleista, ja niiden liikkumisesta soittajalta ja kylältä toiselle, on tarkempi esittely työssäni. Kansanmusiikille aikoinaan ominainen liikkuminen ja periytyminen soittajalta toiselle ilman kirjoitettuja nuotteja, ja tämän vaikutus on myös mielenkiintoinen asia työssäni. Äänitteellä häämarsseja esittää RoiMu-yhtye. Yhden marsseista soitin alkuperää kunnioittaen kaksirivisellä haitarilla, ja yksi marssi soitettiin harmonikka-urut-kokoonpanolla.

Tärkeimpinä lähdemateriaaleina oli hääideasivusto internetissä ja kansanmusiikin kirjallisuus, joista löytyi myös nuotteja äänitteen häämarsseihin. Kirjallisuutta osoittautui kuitenkin olevan varsin vähäisesti, ja internet-lähteitä onkin käytetty sekä häiden historian että kansanmusiikin ja hääpelimanniperinteen löytämiseksi.