Tämän opinnäytetyön tavoiteena oli selvittää, onko nuorten hiihtäjien suorituskyvyssä tapahtunut muutoksia 1980- ja 2000-lukujen välillä. Tutkimusaineistona olivat Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntaklinikalla vuosina 1985-2010 tehtyjen maksimaalisten sauvakävelytestien tulokset. Tästä aineistosta poimittiin kaikki 16-20-vuotiaiden tulokset, joita vertailtiin sukupuolittain ja vuosikymmenittäin. Lisäksi näistä poimittiin jokaiselta vuosikymmeneltä kymmenen parasta sukupuolittain ja näille ryhmille tehtiin samanlaiset vertailut.

Opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella nuorten antropometria on pysynyt samanlaisena kolmen vuosikymmenen aikana. Tytöt ja pojat ovat kasvaneet kolmen vuosikymmenen aikana, mutta myös painoa on tullut lisää, joten painoindeksi ei ole muuttunut. 2000-luvun nuorilla on parempi ponnistusvoima verrattuna kahteen aikaisempaan vuosikymmeneen. 1990-luvun nuorten teoreettinen hapenottokyky on paras, mutta 2000-luvun nuorten todellinen hapenottokyky on muita vuosikymmeniä parempi. Mittalaite on kuitenkin vaihtunut ja mittaustekniikka todennäköisesti kehittynyt, joten siitä syystä teoreettisia hapenottokyvyn tuloksia voidaan pitää luotettavampina.

Aineistosta poimittujen kymmenen parhaan tulokset ovat pysyneet tasaisempina kaikkien kolmen vuosikymmenten välillä. Kaikkien nuorten tuloksissa oli tapahtunut enemmän muutoksia kuin kymmenen parhaan nuoren tuloksissa. Kymmenen parhaan pojan painoindeksi on ollut pienimmillään 1990-luvulla. Myös kymmenen parhaan tytön ja pojan ponnistusvoiman tulokset ovat parhaimmat 2000-luvulla. Kymmenellä parhaalla nuorella teoreettinen hapenottokyky on paras 1990-luvulla, kuten koko aineiston nuorillakin. Todellinen hapenottokyky on 2000-luvulla paras myös kymmenen parhaan nuoren aineistossa.