Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda enemmän tietoa koululaisten näöstä ja sen tutkimisen tärkeydestä. Viimeisten vuosien aikana lasten näkemisen maailma on muuttunut ja näkemiseen liittyvät ongelmat ovat yleistyneet lisääntyneen lähityöskentelyn ja älylaitteiden käytön vuoksi. Tutkimusten mukaan näkemiseen liittyvät ongelmat voivat vaikuttaa kielteisesti lapsen koulumenestykseen. Oppimisen kannalta lapsen näkemiseen liittyvät ongelmat on tärkeää löytää sekä selvittää ajoissa. Tämänhetkisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan koululaisten näönseulonta toteutetaan kouluterveydenhoitajan toimesta osana laajaa terveystarkastusta 1., 5. ja 8. luokalla. Projektimme yhteistyökumppanina toimi Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry.

Tavoitteenamme on kehittää koululaisten näönseulontaa Suomessa, laatimalla uudistettu toimintamalli koululaisten näönseulontaan. Pitkänajan tavoitteenamme on kehittää optometristien ja kouluterveydenhoitajien moniammatillista yhteistyötä sekä saada yhtenäinen, valtakunnallinen malli koululaisten näönseulontaan. Yhtenäisen, valtakunnallisen mallin avulla voimme taata kaikille koululaisille tasavertaisen näönseulonnan. Tavoitteenamme oli myös oppia uutta teoriatietoa sekä syventää jo aiemmin koulutuksessa opittuja tietoja lasten näkemiseen, näönseulontaan ja kouluterveydenhuoltoon liittyen.

Työmme tietoperustassa olemme käyttäneet suomalaisia sekä kansainvälisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimuksista etsimme erityisesti tietoa koululaisten näkemiseen liittyvien ongelmien yleisyydestä sekä niiden vaikutuksesta oppimiseen. Tutkimusten ja artikkeleiden lisäksi olemme käyttäneet lähteinä alan kirjallisuutta ja luotettaviksi arvioituja internetlähteitä.

Opinnäytetyömme tuotoksena valmistui uudistettu toimintamalli koululaisten näönseulontaan. Toimintamallia suunnitellessa kiinnitimme erityistä huomiota tutkimuksissa ilmi tulleisiin asioihin. Tutkimustulosten mukaan koululaisten toiminnallisen näön tutkiminen näönseulonnoissa on myös tärkeää. Uudistetussa koululaisten näönseulonnan toimintamallissa kiinnitetään huomiota näöntarkkuuksien mittaamisen lisäksi myös binokulaarisen näön tutkimiseen. Näönseulonnan toteuttamiseen osallistuu kouluterveydenhoitajien lisäksi myös optometristit. Ennen kuin uudistetun toimintamallin toimivuutta voidaan arvioida tulisi se pilotoida esim. yhdessä tai useammassa kaupungissa. Pilotoinnin jälkeen toimivuutta sekä tehokkuutta voitaisiin arvioida tarkemmin. Toimintamallin lisäksi kouluterveydenhuollon näönseulontaa voitaisiin kehittää laatimalla erillinen kyselylomake koskien koululaisen näköä ja näönseulontaa.