Nuorille sosiaalinen vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on välttämätöntä tasapainoisen kehityksen tukemiseksi. Sosiaalinen media mahdollistaa jatkuvan viestinnän ja vuorovaikutuksen ihmisten välillä, joka on vaikuttanut myös nuorten tapaan viettää aikaa. Nuorisokulttuuri on siirtynyt merkittävästi sosiaalisen median erilaisiin ympäristöihin ja heidän verkkopalveluiden käyttäminen on luonteeltaan sosiaalista. Nykyajan nuorille kännyköiden ja tietokoneiden käyttäminen on itsestäänselvyys ja tiivis osa arkea. Toimintaterapiassa on tärkeää arvioida, miten nuori suoriutuu ikätasoonsa kuuluvista toiminnoista, kuten sosiaalisesta osallistumisesta. Toimintaterapeuttien ammattitaidolla pyritään tukemaan nuorten erilaisia vahvuuksia edistäen nuoren osallistumista ja suoriutumista erilaisissa toiminnoissa eri ympäristöissä. Toimintaterapian interventiossa sosiaalisen osallistumisen tukeminen on keskeistä, joka tukee nuoren hyvinvointia ja elämänlaatua.

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla nuorten sosiaalista osallistumista ja viestintää sosiaalisessa mediassa 15-vuotiaiden kokemana. Tutkimustehtävänä on kuvailla, millaista nuorten sosiaalinen osallistuminen ja viestintä on sosiaalisessa mediassa 15-vuotiaiden nuorten kokemana. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä yhden koulun kanssa. Tutkimuksen tiedonantajina olivat kaksi yhtenäiskoulun 9.luokkaa. Aineisto kerättiin sähköisellä Padlet – alustalla ilman tutkimuksen tekijöiden läsnäoloa. Aineisto analysoitiin käyttäen abduktiivista sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan sosiaalinen media on keskeinen sosiaalisen osallistumisen ja viestinnän väline. Nuoret pitävät sen avulla yhteyttä läheisiinsä sekä rakentavat uusia ihmissuhteita. Yhteydenpito tapahtuu monipuolisesti erilaisten sosiaalisen median sovellusten välityksellä kuvin, videoin ja viestein. He myös seuraavat toisten ihmisten julkaisuja sekä tuottavat omaa sisältöä. Tutkimustuloksissa ilmeni sosiaalisen median merkityksen 15-vuotiailla nuorilla vaihtelevan. Jotkut nuoret kokivat, etteivät voi elää ilman sitä, kun taas toisilla sosiaalisen median merkitys arjessa ei korostunut. Sosiaalisen median käyttämisestä heillä oli niin positiivisia kuin negatiivisiakin kokemuksia. Tutkimustulosten avulla toimintaterapeutit voivat tunnistaa sosiaalisen median merkityksen nuorten arjessa. Tutkimustulosten pohjalta toimintaterapeutit voivat kehittää keinoja nuorten sosiaalisen osallistumisen tukemiseen sosiaalisen median eri ympäristöissä.