Hyvällä käsihygienialla pyritään pysäyttämään mikrobien siirtyminen ja siten edistämään sekä työturvallisuutta että torjumaan mikrobilääkeresistenssiä ja hoitoon liittyviä infektioita. Tilaajanamme toimi Jokilaaksojen pelastuslaitos, jossa käsihygienian parantamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 2017 lähtien ja käsien desinfektioaineen kulutusta onkin seurattu asemakohtaisesti vuositasolla. Desinfektioaineen kulutuksen seuranta on todettu yksinkertaisimmaksi tavaksi seurata käsihygienian toteutumista. Maailmalle levinnyt uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia nosti hyvän käsihygienian vielä erityiseksi huomionaiheeksi keväällä 2020.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoidon henkilökunnan infektioiden torjunnan osaamista käsihygienian osalta. Tavoitteena oli myös, että ensihoitajat kiinnittävät huomiota oman työturvallisuuden lisäksi potilasturvallisuuteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten ensihoitajat kokevat infektioiden torjunnan toteutuvan käsihygienian osalta Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella. Tarkoituksena oli myös kuvata COVID-19-pandemian mahdollisesti aiheuttamaa muutosta ensihoitajan kokemukseen omasta käsihygieniastaan.

Opinnäytetyömme toteutettiin Webropolissa sähköisenä survey-kyselytutkimuksena Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vakinaisille ensihoitajille touko-kesäkuussa 2020 pandemian ensimmäisen aallon loppuvaiheessa. Kyselyymme vastasi 59 ensihoitajaa. Kysely sisälsi pakollisia kyllä/ei-väittämiä koskien ensihoitajan toimintaa kiireettömillä ensihoitotehtävillä sekä ennen poikkeustilaa että poikkeustilan aikana. Pakolliset kysymykset oli jaettu osioihin kattaen ensihoitajan henkilökohtaisen käsihygienian, ensimmäisen potilaskontaktin, puhtaan toimenpiteen suorittamisen sekä ensihoita-jan antaman kokonaisarvosanan omalle käsihygienialle. Lisäksi kyselyssä oli valinnaisia avoimia kysymyksiä koskien mahdolliseen muutokseen vaikuttaneita syitä sekä käsihygienian parantamiseen kehitysehdotuksia. Kyselyn vastauksia analysoitiin sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimustuloksemme osoittivat, että poikkeustila muutti huomattavasti kokemusta käsihygienian toteutumisesta positiiviseen suuntaan. Käsiä desinfioitiin enemmän, etenkin ennen suojakäsineiden pukemista, suojakäsineitä vaihdettiin enemmän ennen puhtaan toimenpiteen suorittamista ja ensihoitajien itselleen antama käsihygienian kokonaisarvosana nousi. Avoimien kysymysten vastauksissa ohjeistus ja koulutus sekä ensihoitajan oman aseptiikantunnon kehittyminen nousivat selkeiksi tekijöiksi. Poikkeustilan aikainen hygieniakäytäntöjen opetus ja kertaus lienee siis yhteydessä positiiviseen kehityssuuntaan. Tulevaisuudessa ensihoidon aseptiikan toteutumista olisi syytä tutkia laajemmin, kuten myös kartoittaa sitä, jääkö pandemian aikana toteutunut muutos ja hyvät hygieniakäytännöt pysyväksi osaksi käytännön työtä. Käytännön työhön on myös oleellista etsiä toimivia parannuksia helpottamaan hyvän käsihygienian toteutumista.