Opinnäytetyössäni tutkin, millainen on selkeä typografia digitaalisissa sovelluksissa lukemaan opetteleville lapsille. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät typografiassa on hyvä ottaa huomioon digitaalista typografiaa lapsille suunniteltaessa.

Tietoperusta koostuu alan kirjallisuudesta esimerkiksi lasten lukemaan oppimiseen, typografiaan, lapsiin ja digitalisaatioon liittyen. Lisäksi tutkimiini lähteisiin kuuluu artikkeleita ja tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät lukemaan opettelua digitaalisessa maailmassa, rivivälejä sekä digitaalista typografiaa. Keräsin tietoperustan, jota sitten analysoin ja tulkitsin keräten yhteen tutkimuskysymykseeni liittyvää tietoa. Tutkimusmenetelmäni on laadullinen tutkimus ja tarkennettuna kirjallisuuskatsaus.

Tuloksena tutkielmasta syntyi ohjeita ja suosituksia digitaaliseen typografiaan lapsille, jotka opettelevat lukemaan. Typografiaa digitaalisiin sovelluksiin suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon seuraavia piirteitä: kirjasimen valinta, kirjasimen käyttö, rivit ja kappaleet, välistykset, otsikot, värit, taitto ja saavutettavuus. Kirjasimessa tulee olla selkeästi erottuvat kirjainmerkit ja kirjasimen ylä- ja alapidennykset helpottavat lukemista. Sans serif ja serif -fontit ovat yhtä luettavia. Lapsille erityisesti suunnatuissa fonteissa, jotka muistuttavat heidän opettelemiaan aakkoskirjaimia, ei ollut ymmärtämisen kanssa eroa verrattuna tavallisiin fontteihin. Kirjasintyypin käytön tulisi olla yhtenäistä ja johdonmukaista. Hierarkia fontissa helpottaa lukemista. Kannattaa miettiä sopivan pituisia rivejä, sillä ei ole järkevää käyttää liian pitkiä tai lyhyitä rivejä. Tasapalsta on hankalasti luettava, joten on hyvä suosia oikeaa liehupalstaa. Kappaleen alun sisennyksillä ei ole väliä lukemisen ymmärtämisen kannalta. Käytännössä hieman väljempi riviväli näyttää toimivan paremmin lukemaan opettelijoilla. Lapsille kannattaa valita siis hieman väljempi riviväli kuin aikuisille suunnitellessa. Rivivälin tulisi olla isompi kuin sanojen välin selkeyden vuoksi. Otsikot auttavat luomaan visuaalisen hierarkian ja lukeminen on helpompaa. Lukunopeutta ja helppolukuisuutta voi parantaa tietyillä väreillä ja kontrastilla. Vähäkontrastiset väriyhdistelmät teksteissä näkyvät huonosti, eivätkä ole hyvä valinta. Lapset suosivat mustaa tekstiä valkoisella pohjalla ja kokevat värilliset otsikot mieluisiksi. Vaalea teksti tummalla pohjalla ei ole helposti luettava ja sitä tulisi välttää. Tekstien tulisi olla lähellä kuvia helpon ymmärtämisen vuoksi. Marginaalit ja padding-alueet, jotka ympäröivät sisältöä, lapset kokevat helpottavina tekijöinä. Typografian saavutettavuus on myös tärkeää ottaa huomioon. Tutkielman aiheesta sekä suosituksista on hyötyä myös yleisesti lapsille suunnattujen sovellusten kanssa toimiville suunnittelijoille sekä aiheesta kiinnostuneille.