Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aiheena on 1–3-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia lastenneuvolassa jaettavista oppaista. Tutkimuksen tarkoitus oli saada tutkimustietoa mahdollista uutta, vanhempien näkökulman huomioon ottavaa opasta varten. Tutkimustietoa voivat hyödyntää myös muiden neuvoloiden terveydenhoitajat sekä terveydenhoitoalan opiskelijat.

Tutkimustehtävänämme oli selvittää ja kuvailla, millaisia kokemuksia 1–3-vuotiaiden lasten vanhemmilla on käytössä olevista lasten kasvua ja kehitystä käsittelevistä oppaista, millaisia sisältöön ja ulkoasuun liittyviä asioita vanhemmat pitävät tärkeänä, sekä millaisia oppaiden kehittämisideoita vanhemmilla on?

Saimme opinnäytetyön aiheen eräästä Oulun seudun lastenneuvolasta. Vanhemmille annetaan lastenneuvolassa yksilöllistä terveysneuvontaa, jonka apuvälineinä käytetään erilaisia oppaita. Lastenneuvolan terveydenhoitajan toiveena oli, että keräisimme tietoa vanhemmilta heille merkityksellisistä lasten kehitykseen ja hoitoon liittyvistä asioista. Näin opas olisi asiakaslähtöinen. Aiheemme on ajankohtainen myös vuonna 2011 julkaistun valtioneuvoston asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta myötä. Asetuksen yhtenä tavoitteena on asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.

Teoriapohjana käytimme aineistollemme tunnettuja lapsen kehitysteorioita sekä tutkimustietoa vanhemmuudesta. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme ryhmämuotoista teemahaastattelua, joka on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Aineiston analyysin toteutimme induktiivisella sisällönanalyysilla.

Vanhempien kokemukset lastenneuvolassa jaettavista oppaista olivat hyvin yhtenäisiä. Tulosten mukaan hyvä opas muodostuu monista eri asioista. Oppaan tulee vastata nykypäivän haasteisiin, ottaa huomioon niin lasten kuin perheidenkin yksilöllisyys, tukea vanhemmuutta ja olla ulkoasultaan selkeä. Nykyisistä oppaista nousi esiin asioita, joita ei vanhempien näkökulmasta ole käsitelty tarpeeksi. Vanhemmat korostivat haastatteluissa monikulttuurisuuden ja vertaistuen huomioimista, mitä olisi syytä tutkia enemmän. Median vaikutuksesta lapsiin on paljon tutkittua tietoa, mutta silti vanhemmat kokivat, ettei aiheesta puhuta tarpeeksi. Yksi aihe jatkotutkimukselle olisi vanhempien tietoisuus median hyödyistä ja haitoista lapsen kasvulle ja kehitykselle.