Tämä opinnäytetyö sai alkunsa ajatuksesta tutkia, kuinka kirjastot ovat ottaneet huomioon kestävän kehityksen ja miten sitä voisi parantaa. Opinnäytetyö toteutettiin osana kansallista hanketta Kestävä kehitys kirjastoissa ja sen toimeksiantajana toimi Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Hanke oli jo aiemmin tutkinut suomalaisten yleisten kirjastojen kestävää kehitystä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada vastaus kahteen tutkimusongelmaan: Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja suomalaisilla ja ulkomailla kirjastoilla on kyselyistä tehtyjen analyysien mukaan ja mikä osa-alueista — ympäristöjohtaminen, ympäristötalous, ympäristökuormituksen vähentäminen, ympäristötietoisuuden lisääminen vai ympäristöviestintä, on kirjastoissa parhaiten tai huonoiten hoidettu?

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista survey-metodia, jota tuki nettipohjainen kyselylomake. Kysely toteutettiin IFLA World Library and Information –konferensissa Helsingissä elokuussa 2012. Konferenssin jälkeen linkki kyselylomakkeeseen jaettiin myös sähköpostin kautta. Opinnäytetyön teoriapohjana käytettiin niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin lähteitä kirjastojen kestävästä kehityksestä ja ympäristöjohtamisesta.

Tulokset osoittivat, että kirjastojen kestävässä kehityksessä on vielä paljon parantamisen varaa. Merkittäviä eroja suomalaisten ja ulkomaisten kirjastojen välillä ei tutkimuksen mukaan ilmennyt. Tosin kansainvälisen kyselyn vähäisen vastaajamäärän takia tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Ympäristökuormituksen vähentäminen vaikutti olevan parhaiten hoidettu osa-alue ja ympäristöviestintä huonoin.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kirjastot tarvitsisivat oman auditointijärjestelmän ja ympäristömerkin parantaakseen kestävää kehitystään. Kirjastoille tulisi luoda myös omat ympäristöindikaattorit, jotta niiden kestävän kehityksen tilaa voitaisiin mitata. Kirjastojen henkilökunnalta tulisi vaatia sitoutumista kestävään kehitykseen, jotta he voisivat toimia vihreiden arvojen puolestapuhujina. IFLA-konferenssia voisi myös kehittää aiempaa enemmän vihreäksi tapahtumaksi. Tulevaisuudessa tutkimusta voitaisiin ulottaa myös kirjastojen sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen. Joka tapauksessa tutkimusten määrä tältä alalta on vielä hyvin pieni.