Työn tilaajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Työn aiheena oli selvittää 1970-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen ilmanvaihdon parantamismahdollisuuksia. Näistä valittiin parannusvaihtoehto, joka voitaisiin toteuttaa olemassa olevan kohteen ilmastointijärjestelmään.

Esimerkkikohteena käytettiin Oulussa sijaitsevaa kerrostaloa. Kohteessa oli tehty ikkunaremontti, jossa ikkunat oli vaihdettu korvausilmaventtiilillä varustettuun malliin. Tämän remontin takia parannusratkaisuksi päädyttiin valitsemaan asuntokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa jokaiseen asuntoon asennetaan oma ilmanvaihtokone. Nykyisen ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutuksen kustannukset laskettiin, ja näitä verrattiin asuntokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän kustannuksiin. Tämä korjausratkaisu tuli investointikustannuksiltaan 128 093 € kalliimmaksi kuin nykyinen koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Tämä selittyy yli neljänkymmenen ilmanvaihtokoneen hankinnalla ja kanavien sekä kanavaosien hankinnasta johtuvista kustannuksista. Huoltokustannukset olivat 22 090 € kalliimpia asuntokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä. Ero syntyi ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihdon kustannuksista. Käyttökustannukset asuntokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä tulivat 25 150 € halvemmaksi kuin nykyinen koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä.

Laskelmien perusteella asuntokohtainen ilmanvaihto ei ollut varteenotettava vaihtoehto suunniteltaessa kyseisen kohteen ilmanvaihdon parannusta. Nykyisen koneellisen poistoilmanvaihdon kanaviston nuohous ja tasapainotus sekä huippuimureiden uusiminen oli kustannustehokkaampi ratkaisu.