Opinnäytetyö toteutettiin Osuuskauppa Arinan kahdessa Prismassa, Limingantullissa ja Linnanmaalla. Työn tavoitteena oli selvittää työntekijöiden tietämystä korvaavan työn mallista, heidän kokemuksista sen hyödyntämisestä sekä saada mahdollisia kehitysehdotuksia työntekijöiltä.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimusongelmaan haettiin vastauksia teemahaastatteluilla. Teemoina haastatteluissa olivat määritelmä, kokemus ja kehittäminen. Tutkimuksessa haastateltiin viittä (n=5) työntekijää, jotka ovat tehneet korvaavaa työtä sen aikana, kun korvaavan työn malli on ollut Osuuskauppa Arinassa käytössä.

Opinnäytetyön tietoperusta koostui kohdeyrityksen esittelystä eli Osuuskauppa Arinasta ja Prisma-ketjusta sekä korvaavasta työstä ja työhyvinvoinnista. Teoria-aineisto on kerätty kirjallisuudesta ja Internetistä. Työn taustatiedoissa käsiteltiin Osuuskauppa Arinan henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon edustajilta saatuja tietoja korvaavan työn mallista ja sen toteuttamisesta.

Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijät ymmärtävät, mitä korvaava työ on. Sillä hetkellä, kun haastateltaville ehdotettiin korvaavaa työtä työterveyshuollossa, he eivät välttämättä muistaneet, että on olemassa toimintamalli, joka mahdollistaa töissä pysymisen, vaikka ei olisi täysin työkykyinen. Korvaavan työn mallia on käytetty vähän, mutta kokemusten perusteella korvaava työ koettiin positiiviseksi toimintamalliksi. Tiedottaminen korvaavan työn tekemisestä todettiin haasteelliseksi. Kehittämisehdotukset, mitä haastatteluiden kautta saatiin, liittyivät tiedottamisesta korvaavaa työtä tehdessä ja toimintamallin esiintuomisesta työntekijöille. Työntekijät kannattivat myös aivoriihen järjestämistä korvaava työtä tehneille työntekijöille.

Tutkimustulosten perusteella voitiin päätellä, että korvaava työ olisi hyvä pitää esillä palavereissa, jotta toimintamalli tulisi tutuksi työntekijöille. Korvaavaan työhön liittyvän mielipiteeseen vaikuttivat työntekijöiden omat kokemukset mielipiteeseen korvaavasta työstä. Kehittämisehdotuksien perusteella haluttiin tuoda korvaavaa työtä esiin enemmän työntekijöille ja painotettiin, että korvaavan työn aikana tehtävien työtehtävien tulisi olla tarkoituksenmukaisia. Toimintamalli todettiin hyväksi sellaisille työntekijöille, joilla on sairaus tai vamma, joka rasittuu välillä niin, ettei pysty välttämättä olemaan töissä.