Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti sähköisen lääkemääräyksen kehittämisen vuonna 2001. Sähköisen lääkemääräyksen valtakunnallinen pilotointi käynnistyi vuonna 2002, ja sen tavoitteena oli toimintamallin kokeilu käytännössä. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa sähköisen lääkemääräyksen pilotointihanke toteutettiin 31.10. 2012–1.1.2013. Pilotointivaiheessa sähköinen lääkemääräys otettiin käyttöön peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveyskeskuksissa.

Tutkimus on laadullinen, ja sen aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto on muuttanut sairaanhoitajien työtä heidän itsensä arvioimana ja miten sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto on muuttanut lääkehoidon turvallisuutta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksia voidaan käyttää sähköisen lääkemääräyksen käytön kehittämiseen ja lääkehoidon turvallisuuden parantamiseen terveydenhuollon toimintayksiköissä Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa.

Tutkimustulosten perusteella sähköisen lääkemääräyksen käytön alkuvaiheessa sairaanhoitajien työmäärä reseptien valmistelussa uusittaviksi väheni, kun taas lääkäreiden työmäärä lisääntyi. Sairaanhoitajien työmäärää lisäsi sähköisestä lääkemääräyksestä tiedottaminen. Sähköiseen lääkemääräykseen siirryttäessä sairaanhoitajilla oli paljon epävarmuutta sen käytössä, koska saatu tieto oli ristiriitaista ja aluksi puutteellista. Sähköisen lääkemääräyksen käytön myötä kokemustieto lisääntyi ja sähköisen lääkemääräyksen käyttöön tuli varmuutta.

Sairaanhoitajien käsityksen mukaan lääkehoidon turvallisuus on lisääntynyt sähköisen lääkemääräyksen käytön myötä. Toisaalta lääkelistojen ajan tasalla pitämistä vaikeuttaa se, että se on mahdollista vain lääkäreille ja sairaanhoitajille, joilla on reseptinkirjoitusoikeus. Vastuu lääkelistan ajan tasalla pitämisestä on kuitenkin kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla sairaanhoitajilla.