Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu yhteensä 25 000 henkilöä vuosittain. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat motoriset heikkoudet vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, mikä vaikuttaa yksilön toimintakykyyn sekä elämänlaatuun. Yleisin ja merkittävin toimintakyvyn muutos aivoverenkiertohäiriön saaneilla on hemipareesi eli toispuolinen osittainen halvaus, joka esiintyy aivovaurion vastakkaisella puolella ylä- ja alaraajoissa.

FES-teknologian käyttö on yleistynyt aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kävelyn kuntoutuksessa. Sähköstimulaation avulla pyritään avustamaan nilkan dorsifleksiota kävelyn heilahdusvaiheessa. FES-teknologiaa hyödyntävien laitteiden vaikutuksista hemipareettisten aikuisten kävelyyn on tehty useita kirjallisuuskatsauksia. Laitteilla on osoitettu olevan välitön ortoottinen vaikutus, kun sähköstimulaation aikaansaaman nilkan dorsifleksion myötä kävelyn biomekaniikka paranee.

Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimii Fysioline Oy, joka on yksityisomisteinen hyvinvoinnin edelläkävijäyritys. Yritys on erikoistunut mm. kuntoutusvälineisiin ja –robotiikkaan. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla tutkittua tietoa FES-teknologian vaikutuksista aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kävelyyn kirjallisuuskatsaukseen valittujen aiempien tutkimusten avulla. Toteutimme opinnäytetyömme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietokannat, joita käytimme hakujen suorittamiseen, olivat PubMed, PEDro – Physiotherapy Evidence Database, Cinahl, sekä kotimaisista tietokannoista Finna sekä Medic. Katsaukseemme valikoitui 11 tutkimusta. Aineiston analyysissa keskityimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin; Millaisia vaikutuksia FES-teknologialla on aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kävelymatkaan? Ja millaisia vaikutuksia FES-teknologialla on aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kävelyvauhtiin?

Tutkimuksissa FES-teknologian käyttö oli yhdistetty sisällöltään ja pituudeltaan erilaisiin terapiainterventioihin, ja tutkimuksissa aika sairastetusta aivoverenkiertohäiriöstä vaihteli noin yhdestä kuukaudesta useampaan vuoteen. FES-teknologialla vaikuttaisi olevan positiivista vaikutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kävelymatkaan ja –vauhtiin, varsinkin kun se on yhdistetty valvottuun ja strukturoituun terapiainterventioon.

Jatkotutkimusaiheeksi nousi FES-teknologian vaikuttavuuden tutkiminen kussakin kuntoutumisen vaiheessa, sekä sen käyttöön liittyvien aikamääreiden ja interventioiden tutkiminen, kuten mikä määrä FES-teknologian käyttöä on vaikuttavaa, tai minkä tyyppiseen interventioon yhdistettynä FES-teknologia on kaikista vaikuttavinta.