Työssä selvitin eri tiedonsiirtotekniikoiden sähkönkulutuksia gigatavun siirtämiseen. Tietojen lähteinä on käytetty pääasiassa Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus eli Joint Research Centre (JRC):n vuoden 2021 raporttia, jossa määritellään Euroopan alueella myytävien tietoverkkolaitteiden sähkönkulutuksia, sekä monia muita lähteitä niin kirjallisia ja suullisia lähteitä.

Tuloksena havaittiin, että selvästi eniten sähköä kuluu puhelinmodeemi yhteydellä ’nykyaikaisen’ keskuksen kautta toiseen puhelinmodeemiin. Toiseksi eniten matkapuhelinverkossa vanhemmasta tekniikasta 5G-verkoon asti. 6G-verkko lienee pääsevän DOCSIS 3.0 tekniikan alapuolelle, mutta tuleva DOCSIS 4.0 lienee olevan energiatehokkaampi. SHDSL-tekniikka kuluttaa sähköä huomattavasti enemmän gigatavua kohden kuin ADSL2+ tekniikka, mutta vähiten kuluttavimmat tekniikat ovat Ethernet ja valokuitu.

Yleensä mitä suurempi yhteysnopeus, sitä vähemmän sähköä kuluu gigatavun siirtoon (sitä, nopeammin gigatavu siirtyy), mutta yhteyden ylläpitoon kuluu sähköä enemmän eli energiatehokkain valinta on sopivan yhteysnopeuden valitseminen sellaisella tekniikalla, jossa yhteyden ylläpito ei kuluta suuresti sähköä esimerkiksi on tuki virransäästö toiminnoille, jos yhteydellä on ajoittain hetkiä, jolloin tietoa siirtyy vähän. Matkapuhelinverkossa tiedonsiirto vie vähiten sähköä mahdollisimman nopean liittymän ja verkon käytöllä parhaassa signaalinvoimakkuudessa, mutta pienien datamäärien ollessa kyseessä IoT-käyttöä varten olevat tekniikat ovat todennäköisesti energiatehokkaimmat, sekä mahdollisesti 2G-verkko. Tietoverkkojen päästöissä kuuluisi huomioida sähkönkulutus, laitteiden elinkaari, ylläpidosta ja purkamisesta aiheutuvat päästöt. Itse pitäisin tärkeänä myös sitä, että mahdollistetaan asiakkaat välttämään omia päästöjään ylläpidettävän tietoverkon avulla, niin, että asiakkaat voivat tehdä esimerkiksi etätöitä ja käyttää myös vanhoja laitteita ja järjestelmiä niin kauan kuin niillä on käyttöikää jäljellä.