Lastensuojelun tarve on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämän seurauksena sijoitettujen lasten määrä on kasvanut ja jälkihuoltoon siirtyvien nuorten määrä lisääntynyt. Sijaishuollon päämäärä on saattaa nuori itsenäiseksi, omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi. Sijaishuollon aikana saavutettu myönteinen kehitys valuu hukkaan, jos tuki loppuu sijoituksen päättyessä. Jälkihuolto vaikuttaa nuoren arjen hallintaan, vastuunoton ja vuorovaikutustaitojen lisääntymiseen. Tällä kehittämis-hankkeella pyritään vaikuttamaan sijoituksen päättymisen ja jälkihuollon alkamisen nivelvaiheeseen.

Opinnäytetyömme oli kehittämishanke Auta Lasta ry:n Heinäsalmikodille. Tavoitteena oli suunnitella Heinäsalmikodin jälkihuoltoon vertaistukeen ja osallisuuteen perustuva toimintamalli käyttäjä- ja toimijalähtöisesti. Toimintamallin kehittämistyössä sovellettiin BIKVA-menetelmää, joka soveltuu erityisesti sosiaalialan kehittämistyöhön. Tavoitteena oli myös tuottaa valmiista mallista esittelymateriaalia Auta Lasta ry:n käyttöön.

Käyttäjälähtöisen hankkeesta tekee se, että kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet nuoret ovat toimineet kokemusasiantuntijoina toimintamallin suunnittelussa. He ovat eläneet ja läpikäyneet itsenäistymisen jälkihuollossa. Jälkihuollon toimijoita hankkeessa edustavat Heinäsalmikodin jälkihuoltotyötä tekevät perhetyöntekijät ja johto sekä sosiaalialan asiantuntija Mikko Oranen.

Kehittämishankkeen tuloksena syntynyt Veturointi on toimintaa, jossa jälkihuollon läpikäyneet nuoret toimivat vertaistukihenkilöinä nuorille, jotka ovat siirtymässä jälki-huoltoon. Veturointi tukee sekä jälkihuoltoon siirtymässä olevien nuorten että vertaistukena toimivien nuorten osallisuutta omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Osallisuus on ajankohtainen sosiaalipoliittinen tavoite.