Opinnäytetyössä tutkitaan jälkihoitomenetelmien sekä –aineiden vaikutusta betonin ominaisuuksiin puristuslujuuden, kutistumien ja lämmönkehityksen osalta. Lisäksi pohditaan näiden todellista merkitystä nykyaikaisessa elementtiteollisuudessa. Tutkimuksessa täytetään myös standardissa SFS-EN 13369 kohdassa 4.2.1.3 annettu alkutestausvaatimus, kun käytetään jälkihoitoaineita.

Tutkimus suoritettiin Rajaville Oy:n Korvenkylän tehtaan ja Oamk Oy:n rakennuslaboratorioissa kevään 2014 aikana. Tutkimuksessa sovellettiin SFS-standardien määrittämiä testausmenetelmiä muun muassa koekappaleiden säilytyksen ja koekappaleiden muodon sekä valmistustavan osalta. Puristuslujuus määritettiin 1, 2, 7, 14 ja 30 päivän ikäisenä valetuista- sekä rakennekoekappaleista. Betonin kutistumaa mitattiin erillisistä kutistumakappaleista mittatappimenetelmällä 28 vuorokauden ikään saakka.

Jälkihoitomenetelmien vaikutusta pyrittiin korostamaan antamalla kappaleiden kuivua vain jälkihoidetun pinnan suuntaan sekä säilyttämällä kappaleita tuotantotiloissa. Koekappaleille annettiin näin samat kovettumisolosuhteet kuin normaalisti tuotannossa oleville betonielementeille.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että nykyaikaisessa elementtitehtaassa, jossa valettava betonimassa on laadukasta ja tuotantotilojen olosuhteet ovat kontrolloituja, jälkihoidon vaikutus betonin ominaisuuksiin on häviävän pieni.