Tämä opinnäytetyö tehtiin tutkimuksellisena kehittämistyönä kiinteistöhuoltoalan yritykselle, joka haluaa kehittää kustannuslaskentaansa, sekä perehtyä asiakaskohtaisten kustannusten laskemiseen. Yrityksen tasaisen kasvun myötä yritysjohdon aikaa on vapautunut operatiivisista tehtävistä, ja kiinnostus yrityksen kannattavuuden parantamiseen on lisääntynyt. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli selvittää, voiko toimeksiantajayritys parantaa asiakaskohtaista kannattavuuttaan toimintolaskentaa hyödyntämällä. Tavoitteena oli myös selvittää, soveltuuko toimintolaskenta kiinteistöhuoltoyrityksen käyttöön. Tutkimuksellisena kehittämistyönä laadittiin toimeksiantajayritykselle toimintolaskentaan perustuva kustannuslaskennan työkalu. Käytettävissä olevien resurssien vuoksi, työkalu rajattiin koskemaan vain konetalvitöitä, joita ovat muun muassa auraaminen, hiekoittaminen ja lumen poiskuljetus.

Opinnäytetyön tietoperustassa käytettiin pääasiassa kustannuslaskennan teoriaa painottuen toimintolaskentaan, ja lisäksi tietoperustaa alustettiin kannattavuutta käsittelevällä teorialla. Opinnäytetyössä aihetta tutkittiin käyttäen laadullista tutkimusotetta ja aihetta lähestyttiin tarkemmin käyttäen konstruktiivista lähestymistapaa. Aineistot opinnäytetyön tuotokseen kerättiin haastatteluilla, kyselyillä, havainnoimalla sekä käyttämällä yrityksen järjestelmistä saatuja materiaaleja. Tuotoksena yritykselle luovutettiin Excel-taulukkolaskentatyökalulla tuotettu toimintolaskentamalli, sekä erillinen toimintolaskentamalliin perustuva laskentatyökalu.

Johtopäätöksenä todettiin, että toimintolaskenta soveltuu hyvin kiinteistöhuoltoyritykseen. Toimintolaskennan avulla saadaan selvitettyä asiakaskohtaiset kustannukset erittäin tarkasti. Asiakaskohtainen kannattavuus on laskettavissa, kun kohdeyritys ottaa toimintolaskennan käyttöön koko yrityksessä. Tämän opinnäytetyön pohjalta voidaankin todeta, että toimintolaskenta on tehokas apuväline asiakaskohtaisen kannattavuuden optimoimisessa toimeksiantajayrityksessä. Toimintojohtamisen avulla yritys saa käyttöönsä tarkempaa tietoa siitä, mitkä toiminnot tuottavat arvoa ja mistä toiminnoista kannattaisi hankkiutua eroon.

Nykyiset järjestelmät eivät sellaisinaan tue säännöllisesti suoritettavaan toimintolaskentaan siirtymistä, sillä käytettävissä oleva data vaatii paljon manuaalista käsittelyä, jotta sitä voidaan hyödyntää toimintolaskennassa. Kehitysehdotuksena kohdeyritykselle suositellaan työnkirjausjärjestelmien ja kirjanpidon uudelleen organisointia niin, että järjestelmät tukisivat tulevaisuudessa yrityksen siirtymistä automatisoituun toimintolaskentaan.