Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Oulun ammattikorkeakoululle. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan listaamattoman osakeyhtiön jakaman osingon verotusta, kun osingon saajana on luonnollinen henkilö. Opinnäytetyössä syvennytään osakkeen matemaattisen arvon laskemiseen sekä tutkitaan, miten murrettu tilikausi vaikuttaa osakkeen matemaattisen arvon muodostumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on saada ajantasainen ja selkeä kokonaiskuva osingon verotuksesta sekä kasvattaa omaa asiantuntijuutta verotukseen liittyen. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmetodina käytettiin kirjallisuuskatsausta.

Työn tietoperusta muodostuu eturivin verotutkijoiden vertaisarvioiduista ja vertaisarvioimattomista teoksista, voimassa olevasta lainsäädännöstä sekä Verohallinnon tuoreimmista ohjeista. Valitut aineistot ovat suomenkielisiä ja ajoittuvat aikavälille 2014–2024. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä.

Tietoperusta muodostuu osakeyhtiölain yleisistä periaatteista osingonjakamiselle, yhtiön nettovarallisuuden laskemisesta ja varojen arvostamisesta verotuksellisesta näkökulmasta. Tämän jälkeen tietoperustassa käydään läpi osakkeen matemaattisen arvon laskeminen ja sen vaikutus saadun osingon verokohteluun. Tietoperustan viimeisessä kappaleessa käydään läpi osakastason matemaattisen arvon oikaisut.

Tutkimuksessa esitettyjen esimerkkitilanteiden ja taulukoiden avulla on pyritty havainnollistamaan ja selkeyttämään monimutkaista osinkoverotusprosessia, jotta yleiskuvan hahmottaminen selkeytyisi. Tutkimuksen sivutuotoksena on laadittu yritysverotuksen opintojaksolle osinkoverotusaiheisia tehtäviä (10 kappaletta), joita toimeksiantaja voi käyttää opetus- tai tenttimateriaalina. Tehtävät löytyvät tämän tutkimuksen lopusta sivulta 48.

Tutkimuksen johtopäätösten perusteella selvisi, että murrettu tilikausi antaa enemmän suunnittelupohjaa osingon verotukselle kuin kalenterivuoteen ajoittuva tilikausi. Tutkimuksessa selvisi myös, että osingon nostoajankohdalla voidaan vaikuttaa siihen, minkä vuoden tilinpäätöstä matemaattisen arvon laskentapohjana käytetään ja minkä vuoden verotettavaa tuloa saatu osinko on.

Opinnäytetyön tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää verosuunnittelun keinona ja neuvonnan työkaluna sekä työntukena tilitoimistoissa ja osakeyhtiöiden osingonjaon yhteydessä. Opinnäytetyön liitteenä olevat tehtävät auttavat hahmottamaan osingon verotusta erilaisten tilanteiden avulla.