Oulun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja

Tekijät: Mira Pihlajaniemi, Sonja Puisto, Petra Suhonen, Sami Venäläinen Opinnäytetyön nimi: Terveydenhuollon henkilökunnan käsihygienian osaamisen kuvailu ennen infektioporttien käsittelyä Työn ohjaaja: Terttu Koskela, Nina Männistö Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Syksy 2015 Sivumäärä: 37+6 liitesivua

Potilasturvallisuuden vakavia ongelmia ovat hoitoon liittyvät infektiot. Hoitotyöntekijä voi ehkäistä infektioita ja mikrobien leviämistä hyvällä käsihygienialla, koska puhtaat kädet eivät levitä mikro-beja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Oulun yliopistollisen sairaalan terveydenhuollon henkilökunnan tietämystä käsihygieniasta ja käsihygienian toteutumista potilasta hoidettaessa ennen infektioporttien käsittelyä. Käsihygieniakoulutusta voidaan parantaa ja suunnitella tutki-mustulosten avulla, jolloin saadaan potilasturvallisuutta ja käsihygieniatasoa parannettua.

Tutkimuksesta saatiin tämänhetkinen käsitys käsihygieniatietämyksestä, sekä käsihygienian toteutumisesta potilastyössä. Aineisto kerättiin kahdessa osassa. Kysely toteutettiin lomakkeen avulla, jossa oli väittämiä, jotka koskivat käsien kuntoa, desinfiointia ja suojakäsineiden käyttöä. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä tai ei. Havainnoinnit tehtiin neljällä eri vuodeosastolla kahden viikon aikana. Havainnointeja tehtiin jokaisella vuodeosastolla 15. Havainnoinnit kirjattiin valmiille havainnointilomakkeelle. Havainnoinnissa kiinnitettiin huomiota käsien kuntoon, käsien desinfioin-titekniikkaan, käsissä oleviin koruihin ja kelloihin. Kyselyyn vastasi yhteensä 115 henkilöä ja havainnointeja tehtiin yhteensä 60. Tulokset analysoitiin Webropol-ohjelmalla.

Tutkimustulokset osoittavat, että hoitohenkilökunnan käsihygieniatietämys on pääosin hyvää. Hajaumaa oli esimerkiksi käsiendesinfektioajan tietämyksessä, mutta muuten esiintyi vain yksit-täisiä vääriä vastauksia. Hoitohenkilökunnan käsihygienian toteutuminen oli puutteellista. Suoja-käsineidein pukemisen jälkeen kosketellaan hoitoympäristöön. Suojakäsineitä käytetään desinfi-oimatta käsiä. Rannekorujen, sormusten ja aktiivisuusrannekkeiden käyttö on erittäin vähäistä. Käsihygieniataidoissa on kehitettävää, mutta koulutuksella sitä voidaan parantaa.

Jatkokehitysehdotuksena käsihygieniatutkimusta voidaan laajentaa koskemaan useampia osas-toja sairaalassa. Kehittämistavoitteena on kouluttaa henkilökuntaa ja seurata käsihygienian toteu-tumista tehokkaammin. Hyvä käsihygienian toteutuminen parantaa potilasturvallisuutta.