Kalatautien vastustamista on linjattu laajalla kokoonpanolla vuonna 1989, jolloin työnsä sai valmiiksi MMM:n asettama Kalaterveystyöryhmä. 1990-luvulla rakennettiin nykyiset virus- ja BKD-kartoitusohjelmat ja uusittiin kalaterveyspalvelu. Sen jälkeen tapahtuneet ja näköpiirissä olevat muutokset toimialalla ja myös ohjauskeinoissa edellyttävät muutoksia kalatautien vastustamistyössä.

Kalatautien torjunnan uusien linjausten valmistelua varten asetettiin tämä työryhmä, joka otti nimekseen Kalaterveys 2008. Asettamiskirjeen mukaisesti ryhmän tehtävänä oli analysoida kalatautien ja niiden vastustamiseen liittyvän lainsäädännön, kartoitusohjelmien, kalaterveyspalvelun ja muiden toimien ja käytäntöjen nykytila ja kehittämistarpeet, sekä valmistella analyysin pohjalta kalatautien vastustamisen kehittämisstrategia ja laatia toteuttamissuunnitelma. Työssä oli otettava huomioon myös EU:n kalatautilainsäädännössä vireillä olevat muutokset ja niiden vaikutukset Suomeen. Säädösten osalta työryhmä näki tarpeelliseksi tehdä katsauksen myös sivuavaan lainsäädäntöön, mm. ympäristö, kalastus, jäte, hygienia, suojelu, elintarvike/lääke, julkisuus, ja selvittää meneillään olevat muut työryhmät varsinkin MMM:n ja YM:n hallinnonaloilla, joiden aiheet liittyvät kalatautien vastustamiseen.

Kalataudeista katsottiin tarpeelliseksi käsitellä sekä lakisääteisesti vastustettavia että muita merkittäviä tauteja ja loisia, sekä keinoja näiden hallitsemiseksi. Kalatautien vastustamista pidettiin tärkeänä käsitellä myös kalojen hyvinvoinnin näkökulmasta. Raputauteja katsottiin tarkoituksenmukaiseksi analysoida sillä tasolla, että saadaan esille tärkeimmät kehittämistä vaativat asiat.