EU:n päästökaupan neljättä kautta (2021–2030) varten uudistettu päästökauppadirektiivi astui voimaan huhtikuussa 2018. Euroopan komissio on esitellyt erillisissä keskustelupapereissa vaihtoehtoja päästökaupan yksityiskohtaisiin säädöksiin, joiden pohjalta Pöyry Management Consulting Oy on arvioinut Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Tutkimushanke koostuu useista erillisistä tutkimuskysymyksistä, ja se jatkuu vuoden 2019 aikana. Uudistetussa päästökauppadirektiivissä muutetaan hiilivuodon riskille merkittävästi alttiina olevan teollisuuden kriteereitä. Kriteerit täyttävät toimialat ja toimialan osat pääsevät niin sanotulle hiilivuotolistalle, ja ovat oikeutettuja laskennallisesti täyteen päästöoikeuksien ilmaisjakoon. Euroopan komission julkaiseman alustavan hiilivuotolistan perusteella arvioitiin vaikutusta suomalaisten laitosten pääsyyn ilmaisjaon piiriin. Tuloksena teollisuuden ilmaisjaon määrään ei ole odotettavissa merkittävää muutosta Suomen tasolla, mutta yksittäisille teollisuudenaloille ja laitoksille hiilivuotolistalta putoamisella voi kuitenkin olla merkitystä. Selvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisuutta myöhemmin laajentaa päästökauppaa kattamaan koko lämmityssektori sisältäen myös kiinteistökohtaisen lämmityksen. Päästökaupan ohjausvaikutusta kiinteistökohtaisen lämmityksen päästövähennyksiin EU:ssa pidetään melko alhaisena, ja lämmityssektorin kehitystä voidaan toisaalta ohjata myös muilla keinoilla. Kansalliset ohjauskeinot eivät kuitenkaan välttämättä takaa päästöjen vähentämistä optimaalisella tavalla. Liite 1 Potential to reduce emissions in the European heating sector – EU ETS or other mechanisms?