Jäsenmäärältään suurin kymmenesosa maan seuroista tavoittaa lähes puolet kaikista seurajäsenistä. Tässä raportissa syvennetään näkemystä suomalaisesta seuratoiminnasta isojen yli 800 jäsenen seurojen näkökulmasta.

Työssä hyödynnetään vuonna 2017 maan liikunta- ja urheiluseuroilta kerättyä määrällistä tutkimusaineistoa, joka koskee vuoden 2016 tilannetta seuroissa. Lisäksi on kerätty haastatteluaineisto 15:stä yli 800 jäsenen seurasta sekä kahdeksalta lajiliittojen ja kaupunkien ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat suuren seuran erot ja erityispiirteet keskisuuriin ja pieniin seuroihin verrattuna? 2. Mihin suuntaan suurten seurojen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa? 3. Kuinka suurten seurojen roolia ja asemaa arvioidaan ulkoisten asiantuntijoiden näkökulmasta? 4. Mikä rooli ja asema suurilla seuroilla on liikunta- ja urheilukulttuurissa sekä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa?

Pienempiin seuroihin verrattuna isot seurat toimivat useammin suurissa kasvavissa kaupungeissa. Suurten seurojen talousluvut ovat kasvaneet, mutta ulkoisen varainhankinnan osuus kokonaisuudessa on vähentynyt. Isot seurat ovat hakeneet kehitystä pääosin palkkatyön ja ammattimaistumisen kautta. Suurten seurojen toiminnassa on yleistä kehittymisen halu ja kyky, toimintajärjestelmän ja johtamisen järjestelmällisyys sekä ”yritysmäinen” toimintalogiikka. Suurella seuralla ulkoinen yhteistyö on aktiivista ja monipuolista. Suurten seurojen erityishaasteina ovat vapaaehtoisten aktiivisuus sekä toiminnan olosuhteisiin liittyvät haasteet.

On viitteitä, että tulevaisuudessa isojen seurojen osuus seuratoiminnan kokonaisvolyymista kasvaa edelleen. Suurille seuroille on tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa sekä samalla vahvistaa suurten seurojen roolia ja asemaa yhteiskunnassa.