Kielibarometri 2020 kohdistuu Suomen kaksikielisten kuntien asukkaisiin. Sen teemoja ovat kunnan ja valtion palveluiden toimivuus omalla kielellä, kieli-ilmapiiri ja kielen käyttäminen. Kohderyhmänä on paikallinen kielivähemmistö, mutta tänä vuonna mukana on myös kaksikielisten kuntien ruotsinkielinen enemmistö. Kyselyyn vastasi 39 % eli 6 475 henkilöä. Ruotsinkieliset pyytävät palvelua omalla kielellään harvemmin, ja viranomaiset vastaavat heille usein suomeksi. Vähemmistön osuudella on merkitystä omalla kielellä saatavaan palveluun. Kieli-ilmapiiri koetaan samankaltaiseksi kuin vuonna 2016. Suomenkielinen vähemmistö kokee kotikuntansa kieli-ilmapiirin huonommaksi kuin ruotsinkieliset. Ruotsinkielinen vähemmistö kokee ilmapiirin huonontuneen eniten. Suhtautuminen muihin kieliryhmiin on huonontunut tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa ja valtakunnanpolitiikassa. Molempien kieliryhmien kohdalla suurin osa ei ole kokenut ennakkoluuloja, häirintää tai syrjintää viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomenkielinen vähemmistö on ruotsinkielistä vähemmistöä tyytyväisempi palveluihin kielen kannalta. Tyytyväisin ruotsinkieliseen palveluun on ruotsinkielinen enemmistö. Ruotsinkielinen palvelu saa parhaat arvosanat Pohjanmaalla ja alhaisimmat arvosanat Turunmaalla. Suomenkielinen palvelu saa parhaat arvosanat Uudellamaalla ja alhaisimmat arvosanat Pohjanmaalla. Ruotsinkielisten palveluiden saatavuus on huolestuttavinta Uudellamaalla ja Turunmaalla, ja kieli-ilmapiiri on puolestaan haastavin Pohjanmaalla.