Hissi parantaa asumisen laatua kerrostaloissa. Vanhuksille ja liikkumisrajoitteisille ihmisille hissi on jopa välttämättömyys. Lapsiperheiden on helpompi kulkea ja muuttaminen on vaivattomampaa kerrostalossa, jossa on hissi. On arvioitu, että hissillisessä kerrostalossa ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan 6–8 vuotta hissitöntä kerrostaloa pidempään. Uusissa vähintään kolmekerroksisissa asuinrakennuksissa on pitänyt rakentamismääräyskokoelman G1 mukaan olla hissi vuodesta 2005 lähtien. Aikaisempina vuosikymmeninä on voitu rakentaa korkeampiakin hissittömiä kerrostaloja. Tyypillinen hissitön vähintään kolmekerroksinen asuinrakennus on 1970-luvulla rakennettu ja kolmekerroksinen. Tässä selvityksessä tarkastellaan minkälaisia aineistoja käyttämällä ja yhdistelemällä voidaan saada selville mahdollisimman kattavasti tällaisten hissittömien, vähintään kolmekerroksisten asuinkerrostalojen sijainti, sekä tutkitaan miten eri aineistojen avulla voidaan saada mahdollisimman hyvä kuva kerrostalojen hissitilanteesta. Työssä keskitytään eri aineistojen ja niiden yhdistämismahdollisuuksien kartoittamiseen sekä aineistojen laadun tarkasteluun. Keskeisin rakennustietoaineisto on Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR), joka sisältää myös tiedon rakennusten hisseistä. RHR:n hissimerkinnöissä on kuitenkin todettu olevan puutteita. Hissitieto on merkitty rekisteriin siten, että samassa luokassa ovat sekä varmasti hissittömät että hissitiedoiltaan epävarmat rakennukset, eikä hissitietoa voida kohdistaa porrashuoneisiin. Näitä epävarmoja tietoja pyrittiin tarkentamaan muiden käytettävissä olevien aineistojen avulla. Hissitietojen tarkentamiseen käytettiin pääasiassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) korjaus- ja jälkiasennushissitietoja sekä Verohallinnon kiinteistöjärjestelmän tietoja. Verohallinnon aineisto pohjautuu RHR:iin, mutta asiakkaat ovat päivittäneet ja täydentäneet sen tietoja. Aineistossa on merkitty lähes kaikille rakennuksille pysyvä rakennustunnus, jolla tiedot saatiin helposti yhdistettyä RHR:n tietoihin. Aran korjaus- ja jälkiasennushissihakemuksista tiedot yhdistettiin tarkimman käytettävissä olevan osoitteen avulla. Ainoastaan pysyvän rakennustunnuksen avulla yhdistettäessä päästään käytännössä virheettömään lopputulokseen. Verohallinnon ja Aran aineistoja hyödyntämällä ja tekemällä RHR:n tietoihin oletuksia rakentamismääräyskokoelmien pohjalta saatiin hissimerkintä lisättyä noin 2000 rakennukselle. Ennen lisäyksiä oli hissittömiksi merkitty 46 % (18 700 kpl) kaikista vähintään kolmekerroksisista asuinrakennuksista. Lisäysten jälkeen hissittömien osuus on 41 % (16 700 kpl). Kaikki hyödynnetyt aineistot kuvaavat hissillisten rakennusten sijaintia. Hissittömäksi merkityt rakennukset jäävät edelleen epävarmoiksi tiedoiksi. Näitä tietoja voitaisiin tarkentaa esimerkiksi alueellisten hissikartoitusten avulla tai hissien määräaikaistarkastusten yhteydessä. Pysyvä rakennustunnus tulisi olla aina mukana, kun rakennuksiin liittyvää tietoa kerätään tai käsitellään. Vain sen avulla aineistoja voidaan yhdistää vaivattomasti ja luotettavasti. Viranomaisyhteistyötä on vahvistettava, jotta hissitiedot saadaan päivittymään Väestötietojärjestelmään.