Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 19.1.2012 selvityshenkilöille selvitystehtävän opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuusta ja niiden toteutuksesta taidealojen yliopistollisessa opettajankoulutuksessa. Selvityksessä tuli kartoittaa ja arvioida opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuuta ja toteutusta taidealojen yliopistollisessa opettajankoulutuksessa, Sibelius-Akatemiassa, Teatterikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa. Kartoituksen ja arvioinnin perusteella tuli tehdä ehdotus pedagogisten opintojen koulutusvastuusta ja toteutuksesta taidealojen yliopistollisessa koulutuksessa. Ehdotuksen tuli sisältää taloudellisten ja muiden vaikutusten arvio sekä arvio mahdollisesta tarpeesta säädösten muuttamiseen.

Yliopistojen tutkintoasetus (794/2004) määrittelee kasvatustieteellisen alan koulutusvastuut ja pedagogiset opinnot kasvatustieteellisiksi opinnoiksi. Asetus (568/2005) täsmentää em. asetusta ja määrittelee opettajankoulutuksen vastuuyliopistot. Koska Sibelius-Akatemialla, Teatterikorkeakoululla ja Aalto-yliopistolla ei ole tutkintoasetuksen mukaista kasvatustieteellisen alan koulutusvastuuta eikä asetuksen (568/2005) mukaista pedagogisten opintojen vastuuta, edellyttäisi pedagogisten opintojen anto-oikeus muutoksia em. asetuksiin.

Selvityshenkilöt esittävät, että nykyisiin säädöksiin ei ole tarpeellista tehdä muutoksia. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tulevalla Taideyliopistolla ja Aalto-yliopistolla ei ole kasvatustieteellisen alan koulutusvastuuta eikä näin ollen pedagogisten opintojen antamisen oikeutta. Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston taidekasvatuksen koulutusohjelmissa pedagogiset opinnot tulee saada sellaisesta tiedeyliopistosta, jossa on kasvatustieteellinen ala ja opettajankoulutuksen vastuu. Selvityshenkilöt katsovat, että olisi kaikkien yliopistojen opiskelijoiden edun mukaista, että nämä opinnot integroisivat opiskelijaryhmät ja että taideyliopistoista annettaisiin ainedidaktiikan asiantuntemusta tiedeyliopiston opiskelijoiden käyttöön. Ratkaisu perustuu monipuolisen kasvatustieteellisen pedagogisen tiedon ja taidon tarpeeseen, joka on kaikilla opettajaryhmillä oman substanssi- ja ainedidaktisen osaamisensa lisäksi. Yhtä tärkeä taustatekijä ratkaisulle on opettajaryhmien integraation tarve oman työyhteisönsä kehittämiseksi, esimerkiksi hallinnollisten rajojen murtamiseksi ja uusien pedagogisten ratkaisujen löytämiseksi.

Koulun pedagoginen kehittäminen sekä lasten ja nuorten kasvatus edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä. Tästä näkökulmasta Suomeen ei ole perusteltua luoda toista rinnakkaista ja erilaista opettajankoulutuksen mallia ja siten aloittaa taideaineiden opettajankoulutuksen eriytyminen muusta opettajankoulutuksesta. Opettajankoulutuksesta vastaavat sekä kasvatustieteellinen että taidekasvatuksen oppiala hyötyisivät huomattavasti vahvistetusta koulutuksellisesta ja tutkimuksellisesta yhteistyöstä.

Julkaisun oikea ISBN:978-952-263-166-4