Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti selvityksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa Taideyliopistojen roolia taiteen ja kulttuurin laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Työryhmän tehtävänä oli tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja kansainvälisesti nykyistä vahvempi Taideyliopisto. Työryhmän tuli tehdä esitys Taideyliopiston toiminnallisista tavoitteista ja toimintarakenteista niin, että edellytykset taiteellisen toiminnan moninaisuudelle ja monikulttuurisuudelle vahvistuvat sekä arvioida taideyliopiston kustannusvaikutukset sekä mahdollisten taiteen ja kulttuurin kehittämiseksi tarvittavien lisäpanostusten tarvetta.

Taideyliopistojen toimintaympäristössä on tapahtunut monia muutoksia, jotka liittyvät taiteen ja luovien alojen merkityksen kasvuun, taiteen ja taideammattien muutoksiin, korkeakoulujen uudistumiseen sekä kansainvälisyyden merkityksen korostumiseen. Taideyliopistojen tehtävänä on tutkia ja kehittää taidetta sekä kouluttaa itsenäisiä taiteilijoita. Taidealan yliopistokoulutukselle ei kuitenkaan ole määrällisiä lisäystarpeita. Taideyliopistojen tärkeimpiä kehittämistarpeita ovat koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan korkean laadun vahvistaminen sekä kansainvälistyminen.

Selvitystyöryhmä esittää Kuvataideakatemiasta, Sibelius-Akatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta muodostettavan monialaisen taideyhteisön, Taideyliopiston, perustamista koskevan valmistelun käynnistämistä. Uusi yliopisto aloittaisi toimintansa vuonna 2013. Taideyliopisto profiloituisi kansainväliseksi vapaan taiteen yliopistoksi. Taideyliopisto vahvistaisi toiminnallaan taiteen asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa sekä koko Suomen taide- ja kulttuurielämää.

Selvitystyöryhmän näkemyksen mukaan Taideyliopistolla tulisi olla yhteinen johto ja hallitus sekä strateginen päätöksenteko. Toimintarakenne perustuisi mallille, jossa yliopistolla olisi kolme akatemiaa: Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu. Taideyliopiston yhteistyötä tiedeyliopistoissa toimivien taidealan koulutusyksiköiden kanssa tiivistettäisiin yhteisillä koulutusohjelmilla, tohtoriohjelmilla, yksiköillä tai laitoksilla. Taideyliopiston muodostaminen tulisi valmistella sisältölähtöisesti ja osallistamalla henkilökunta ja opiskelijat muutosprosessiin.

Taideyliopistolle tulisi taata kansainvälisen laadun ja kilpailukyvyn edellyttämät voimavarat. Valtion rahoitukseen tulisi tehdä pysyvä tasokorotus ja Taideyliopiston valmistelua tulisi tukea ministeriön erillisrahoituksella. Lisärahoitusta tarvitaan yliopiston ydintoimintojen kehittämiseen. Taideyliopiston toiminnan kehittämisessä keskeisiä periaatteita ovat henkilökohtaisen ja pienryhmäopetuksen takaaminen laajasti, opetus- ja tutkimushenkilökunnan taiteellisen ja/tai tutkimustoiminnan lisääminen, tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen, kansainvälistymisen nostaminen keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi sekä opiskelijalähtöisten yhteistyömuotojen tukeminen akatemioiden välillä.