Selvitysmiehen tehtävänä oli arvioida rikosseuraamusalan hallinnon, talouden, ohjauksen ja valvonnan tilaa sekä tehdä ehdotus tarvittaviksi kehittämistoimenpiteiksi. Lopputuloksena tuli tavoitella rikosseuraamushallinnolle sellaista usean vuoden kehittämislinjaa, jota voidaan laajassa yhteisymmärryksessä toteuttaa.
Raportti perustuu laajaan ja monipuoliseen aineistoon, joka koostuu monista analyyseistä, joita ovat laatineet mm. Valtiokonttori ja OM:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Selvitysmies on haastatellut monipuolisesti vankiloiden johtajia ja luottamushenkilöitä, järjestöjen edustajia ja eräitä OM:n ja Risen virkamiehiä. Lisäksi hän on saanut yli 200 sähköpostiviestiä Vankeinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltolaitoksen henkilöstöltä ja kirjeitä vangeilta.
Selvitysmies raportoi, että useissa vankiloissa koetaan vankeuslain tuomien uusien vaatimusten ja käytettävissä olevien voimavarojen olevan epäsuhteessa toisiinsa. Selvitysmies kuitenkin arvioi, että pitkäaikaisen rahapulan taustalla on alibudjetoinnin lisäksi myös toiminnallisia ongelmia, joiden korjaamisella menotasoa voidaan alentaa, tuloperusteita vahvistaa sekä saavuttaa rahoitustasapaino jopa kohtuullisen nopeasti. Rahoitustasapaino on tulevina vuosina mahdollista ylläpitää sillä tasolla, jonka valtioneuvosto on kehykseksi asettanut, kun vain huolehditaan toiminnan jatkuvasta kriittisestä arvioinnista ja jatkuvasta parantamisesta.
Selvitysmies esittää, että oikeusministeriö ja Rikosseuraamusvirasto arvioisivat uudelleen, mihin vankiryhmiin uuden vankeuslain velvoitteet olisi täysimääräisesti tarkoituksenmukaista kohdistaa. Uudelleenarvioinnin tarvetta on sekä kaikkein vähäisimpien että kaikkein ammattimaisimpien rikosten tekijöiden kohdalla. Kriittinen uudelleenarviointi keventäisi vankiloissa koettua resurssipainetta.
Selvitysmies teki 28 ehdotusta. Ne muodostavat kehittämisohjelman, jonka tulisi perustua seuraaviin osiin: 1. Rikosseuraamushallinto parantaa toiminnan taloudellisuutta nykyresurssein, 2. Supistetaan vankeuslain velvoitteiden kohdejoukkoa ja viestitään tämä tehokkaasti koko henkilöstölle, 3. Oikeusministeriö jatkaa tehokkaasti ponnisteluja vankiluvun alentamiseksi, 4. Rikosseuraamushallinnon organisaatiorakenne ja ohjaussuhteet selkiytetään niin, että johtamiselle syntyy todelliset edellytykset, 5. Rikosseuraamusvirastossa otetaan käyttöön ajanmukainen johtamisjärjestelmä ja johdon tuki, 6. Oikeusministeriön hallinnonalan palvelukeskuksen toimintakyky varmistetaan, 7. Lisätään vankiloiden resursseja ja rahoitetaan se toiminnan taloudellisuuden parantamisesta vapautuvilla varoilla; ohjaamalla vankiloiden työtoimintojen tulot nettobudjetoinnin avulla rikosseuraamusvirastolle sekä korjaamalla kiinteistöjen vuokrien määräytymismenettelyä ja budjetointia, 8. Varmistetaan käynnistyneen kehityksen jatkuminen toimeenpanemalla alan ulkoinen seuranta-arviointi noin vuoden kuluttua. Ehdotetut kehittämistoimet vaativat noin kahden miljoonan euron investoinnin. Esitettyjen muutosten toteuttaminen alentaa vankeinhoidon kustannustasoa yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.
Vankiloiden johdon ja henkilöstön keskuudessa havaittavasta tyytymättömyydestä huolimatta vankeinhoidon organisaatio on kaikessa olennaisessa sittenkin perustehtäväänsä hyvin sitoutunut ja arvostaa alaansa. Vankiloiden välttämättömät tehtävät hoidetaan aina ja kaikkialla, vaikka usko uudistusten hyödyllisyyteen sekä luottamus työnantajaan ja organisaation johtoon ovat välillä vähissä.