Saamebarometri 2016 valaisee Suomen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista saamelaisten kotiseutualueella. Oikeusministeriö toteutti yhdessä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa keväällä ja kesällä 2016 selvityksen saamenkielisistä palveluista. Tarkoituksena oli tutkia saamen kielilain toteutumista kansalaisten näkökulmasta: miten eri-ikäiset ja saamelaisalueen eri kunnissa asuvat saamenkieliset kokevat omakielisten palveluiden merkityksen ja saatavuuden. Paino oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvityksessä haastateltiin puhelimitse kahdeksaakymmentä 20–80-vuotiasta henkilöä, jonka äidinkieleksi on Väestörekisterin väestötiedoissa merkitty saamen kieli. Vastaajat asuvat saamelaisten kotiseutualueen kunnissa eli Utsjoella, Inarissa, Sodankylässä ja Enontekiöllä. Vastaajista puolet on naisia ja puolet miehiä, ja heidän keski-ikänsä on 59 vuotta. Kahdeksastakymmenestä henkilöstä yhdentoista äidinkielenä on inarinsaame, yhdentoista äidinkielenä koltansaame ja 58 puhuu äidinkielenään pohjoissaamea.

Selvityksen mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat yleisesti ottaen heikosti. Positiivisin tilanne on pohjoissaamenkielisillä Utsjoen kunnassa, heikoin taas Sodankylän kuntalaisilla sekä inarin- ja koltansaamen puhujilla. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluita oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista, ja harvat palvelut ovat yksittäisten työntekijöiden varassa. Sosiaalipalveluihin oltiin keskimäärin tyytyväisempiä kuin terveyspalveluihin. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksilla ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Toisaalta niihin palveluihin, joita saamen kielillä oli saatavilla, oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, ja palveluiden saatavuus oli vastaajien mukaan parantunut jonkin verran viime vuosina. Suurin osa vastaajista piti oikeutta saamenkielisiin palveluihin tärkeänä, mutta mm. puutteellisen saamen kielen luku- ja kirjoitustaidon vuoksi kaikki eivät kokeneet luontevaksi saamenkielistä asiointia. Ratkaisuksi saamenkielisten palveluiden puutteisiin ehdotettiin mm. saamen kielten aikuisopetuksen lisäämistä ja saamenkielisten työntekijöiden rekrytoinnin tehostamista. Saamen kielilakia ja saamelaisten kielellisiä oikeuksia tunnetaan selvityksen perusteella puutteellisesti kaikilla tasoilla: kuntien ja valtion työntekijöiden, suomenkielisten kuntalaisten ja myös saamenkielisten parissa. - - - - - - - - - - - - Giellabaromehter 2016 čalmmustahttá Suoma sámegielagiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama sápmelaččaid ruovttuguovllus. Vuoigatvuođaministeriija čađahii ovttas Oulu universitehta Giellagas-instituhtain giđđat ja geasset 2016 čielggadeami sámegielat bálvalusain. Ulbmilin leai dutkat sámi giellalága ollašuvvama álbmotlahtuid perspektiivvas: Mo sierraahkásaš ja sameguovllu sierra gielddain orru sámegielat olbmot vásihit iežasgielat bálvalusaid mearkkašumi ja fitnašuvvama. Deaddu leai sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusain. Čielggadeamis sáhkkehalle telefovnna bokte gávccilogi 20–80 -jahkásaš olbmo, geaid eatnigiellan lea Álbmotregistara veahkadatdieđuin merkejuvvon sámegiella. Vástideaddjit ásset sámiid ruovttuguovllu gielddain dahjege Ohcejogas, Anáris, Soađegilis ja Eanodagas. Vástideaddjiin bealli lea nissonat ja bealli olbmát, ja sin gaskaahki lea 59 jagi. Gávccilot olbmos ovttanuppelogi eatnigiellan lea anárašgiella, ovttanuppelogi eatnigiellan nuortalašgiella ja 58 hállet eatnigiellaneaset davvisámegiela.

- - - - - - - - - - - - Čielggadusa mielde sámegielagiid vuoigatvuođat sámegielat bálvalusaide ollašuvvet ollislaččat gehččojuvvon heittogit. Positiivvaleamos dilli lea davvisámegielagiin Ohcejoga gielddas, heajumus fas Soađegili gielddaássiin ja maid anáraš ja nuortalaš sámásteaddjiin. Guovdilis sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid leai fidnen man nu sámegillii dušše unna oassi vástideaddjiin, ja dát hárvenašge bálvalusat leat ovttaskas bargiid veagas. Sosiálabálvalusaide ledje gaskamearálaččat duhtavaččabut go dearvvasvuođabálvalusaide. Vástideaddjit atne earenoamáš ahkidin sámegielat boarrásiidda ja mánáide dárkkuhuvvon bálvalusaid váilevuođaid. Nuppe dáfus daidda bálvalusaide, mat sámegillii ledje fidnemis, ledje oppalaččat gehččojuvvon duhtavaččat, ja bálvalusaid fitnašuvvan leai vástijeaddjiid mielde muhtin veardde buorránan dáid maŋemuš jagiin. Eanaš oassi vástideaddjiin anii vuoigatvuođa sámegielat bálvalusaide dehálažžan, muhto ee. sámegiela váilevaš lohkan- ja čállinmáhtu dihte buohkat eai vásihan lunddolažžan áššiid dikšuma sámegillii. Čoavddusin sámegiel bálvalusaid váilevuođaide evttohedje ee. sámegiela rávesolbmuidoahpahusa lasiheami ja sámegiel bargiid rekryterema beavttálmahttima. Sámi giellalága ja sámiid gielalaš vuoigatvuođaid dovdet čielggadusa vuođul váilevaččat visot dásiin: gielddaid ja stáhta bargiid, suomagielat gielddaássiid ja maiddái sápmelaččaid gaskavuođas.