Opetusministeriö käynnisti keväällä 2007 selvitystyön, jonka tarkoituksena oli arvioida opettajatarpeiden muutoksia vuoteen 2020 mennessä. Ryhmän tehtävä oli esittää, miten muutokset tulee ottaa huomioon yliopistojen opettajankoulutuksen mitoituksessa ja rakenteissa. Selvitystyössä tuli myös esittää, millainen yliopistollinen opettajankoulutuksen yksikkörakenne parhaiten edistää opettajankoulutukseen liittyvää tutkimusta.

Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana opettajankoulutuslaitosten edustajia kaikista opettajankoulutusta antavista yliopistoista sekä haastatteli näiden yliopistojen rehtorit. Lisäksi työryhmä kuuli laajasti opettajan ammatin ja opettajankoulutuksen sidosryhmiä. Työryhmä myös pyysi Opetushallitukselta arviot opettajatarpeesta vuoteen 2020.

Työryhmän käsityksen mukaan opettajankoulutuksen määrällisissä tavoitteissa on otettava huomioon se tosiasia, että maassa tapahtuu alueellisia väestömuutoksia, joiden seurauksena Etelä-Suomen opettajatarve on koko ajan kasvava. Toinen keskeinen muutostekijä on monikulttuuristuminen. Työryhmä esittää, että

- koulutusvolyymiä siirretään Pohjois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle - emoyliopistosta erillään olevien koulutusyksiköiden ns. filiaaliyksiköiden ylläpitämiseksi ei ole koulutuksellisia tai tutkimuksellisia perusteita, niiden olemassaolo perustuu aluepoliittisiin tekijöihin. Mikäli yliopistot haluavat ylläpitää filiaaliyksikköjä aluepoliittisista syistä, yksiköt on liitettävä hallinnollisesti yliopiston opettajankoulutuksesta vastaavaan pääyksikköön - maahanmuuttajataustaisen opettajien koulutukseen lisätään koulutuspaikkoja ja vahvistetaan suomen ja ruotsin kielen (kansallisen kielen ja kulttuurin) opintoja - kaikille opettajille tarvitaan nykyistä enemmän monikulttuurisuuden kohtaamiseen liittyviä opintoja - erityisopetuksen lisääntyvä tarve edellyttää opettajankoulutuksen määrien nostamista ja joustavien reittien avaamista erityisopettajan kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen - koulujen opetusryhmien kokoa ja koulujen virkarakenteita on tarkistettava siten, että koulujen työ vastaa tietoperustaisen yhteiskunnan vaatimuksia ja opettajatarve on suhteutettava näihin muutoksiin - opettajien täydennyskoulutus on saatava systemaattiseksi ja koulutuksen rahoitus selkeytettävä siten, että yliopistot voivat ottaa nykyistä laajemman vastuun perus- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuden kehittämisestä - opettajankoulutukseen on lisättävä johtamiskoulutuksen suuntautumisvaihtoehtoja - tutkimuksen vahvistamiseksi tarvitaan huomattavasti tehokkaampaa kansallista yhteistyötä ja opettajankoulutuksen sekä opettajantyötä tukevan tutkimusohjelman resursointia - normaalikoulujen tutkimusluonne tulee olla nykyistä vahvempi - opettajankoulutuksen virkarakennetta on suunnattava tutkimusvirkoihin