Alueelliset urheilulautakunnat ja liikuntaneuvostot ovat toimineet Suomessa kohta 70 vuotta. Liikuntaneuvostojen toimintaympäristö ja organisoitumisen tavat ovat muuttuneet moneen kertaan. Tällä hetkellä toiminnassa on kuusi alueellista liikuntaneuvostoa ja niiden 71 jäsentä toimivat valtionhallinnon alueellisena asiantuntijaelimenä. Valtion aluehallintoon on tulossa merkittäviä uudistuksia vuoden 2019 alusta. Muuttuvassa tilanteessa haluttiin selvittää myös alueellisten liikuntaneuvostojen toimintaa, tilannetta ja kerätä ajatuksia tulevaisuuden kehittämisen pohjaksi.

Selvitys tehtiin 9.1.–28.4.2017. Tietoa kerättiin kirjallisista lähteistä, liikuntaneuvostojen pöytäkirjoista, puheenjohtajien haastatteluista, sparrausryhmän kokouksista ja jäsenille suunnatusta Webropol-kyselystä. Olosuhdeasiat ja olosuhdehankkeet vievät alueellisten liikuntaneuvostojen kokousajasta noin 80 prosenttia. Muita aiheita käsitellään satunnaisesti ja lyhyesti. Kokousten välillä liikuntaneuvostojen toiminta on vähäistä. Liikuntaneuvostojen jäsenet ovat pääosin melko tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. 22 prosenttia jäsenistä pitää tilannetta huonona. Eniten tyytymättömyyttä on liikuntaneuvoston rooliin ja asemaan valtionhallinnon asiantuntijaelimenä sekä työn vaikuttavuuteen.

Tulevaisuuden kehitysehdotuksissa eniten kannatusta saivat liikuntaneuvostojen toiminnan, roolin ja aseman laajentaminen, yhteistyön vahvistaminen, päätäntävallan lisääminen ja maakunnallisuuteen siirtyminen. Isona visiona ja mahdollisuutena nähtiin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen mm. tuleviin sote-uudistuksiin liittyen.

Alueellisten liikuntaneuvostojen roolin, aseman ja tehtävien uudistamiselle on olemassa ”ulkopoliittiset” ja myös ”sisäpoliittiset” perusteet. Toimintaympäristön yleiset muutokset, valtionhallinnon tulevat uudistukset ja nykyisten liikuntaneuvostojen jäsenten enemmistön mielipide antavat perusteet uudistumiselle. Uudistukset on hyvä tehdä laki- ja asetusteksteistä lähtien