Alueellisen osaamisen kehittäminen ja rakennerahastohankkeet (ALUEOSAAJA) selvityksen tavoitteena on arvioida, millaisia vaikutuksia Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla on alueellisen taitotiedon kehitysprosesseihin, ja kuinka nämä vaikutukset realisoituvat edelleen hyvinvoinniksi ja kilpailukyvyksi paikallistalouksissa. Selvityksen teoreettisena lähtökohtana toimii oppivan alueen viitekehys, ja sen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa strategisen suunnittelun tueksi ja toimeenpanon tehostamiseksi sekä osaltaan kehittää arvioinnissa käytettäviä menetelmiä.

ALUEOSAAJA-selvityksen ensimmäinen, vuonna 2003 julkaistu väliraportti ”ESR-hankkeet oppivan alueen toimintamallissa” (ISBN 952-442-181-X) keskittyi kansallisen tason hankkeistuksen analysointiin. Ensimmäisen väliraportin keskeinen tulema oli tarkasteltujen hankkeiden vahva kehittämisorientoituneisuus. Hankkeiden tavoitteet niveltyivät laajalti toimintaympäristön, kohdeorganisaatioiden ja toteuttajaorganisaatioiden kehittämistoimenpiteisiin. Tämä tavoitteenasettelusta heijastuva kehittämispainotteisuus toimi lähtökohtana käsillä olevan raportin kysymyksenasettelulle. Miten kehittämistoiminta ja välitön vaikuttaminen yhdistyvät hankkeissa, mikä tekijät vaikuttavat hankkeiden aluevaikuttavuuden taustalla ja mitkä lähtökohdat tukevat kestävien vaikutusten syntymistä hankkeissa, ovat kysymyksiä, joihin selvityksen pilottimaakuntiin kohdentuva vaihe pyrkii osaltaan vastaamaan.

Käsillä olevassa selvityksen toisessa, pilottimaakuntiin (Satakunta, Päijät-Häme ja Keski-Suomi) kohdentuvassa tarkastelussa, syvennetään kansallisen tason tarkasteluja hanketoiminnan tehostamisen kannalta keskeisten teemojen, aluevaikuttavuuden ja jatkuvuuden osalta. Selvityksen painopiste siirtyy pilottimaakuntatarkastelujen myötä hankkeistuksesta toteutettujen toimenpiteiden, vaikutettavien prosessien sekä hankkeiden tuottamien tuotosten, tulosten ja vaikutusten arviointiin. Edelleen, selvityksen toisessa väliraportissa siirrytään aineiston kuvailevasta tarkastelusta kehittyneiden arviointimenetelmien hyödyntämiseen tarkasteltavien ilmiöiden todentamiseksi. Toteutettu tarkastelu perustuu maakuntien ESR-hankkeille suunnattuun kyselyyn, maakuntien yhteistyöryhmille suunnattuun kyselyyn sekä maakunnista tehtyihin tilastotarkasteluihin.

Arvioinnin keskeiset tulokset voidaan kiinnittää kolmen pääteeman alle. Ensimmäiseksi, tarkastelluissa hankkeissa välitön vaikuttaminen ja kehittämistoiminta integroituivat tuottaen selkeää lisäarvoa hanketoiminnalle. Toiseksi, tarkasteltujen hankkeiden aluevaikuttavuutta lisääviksi tekijöiksi saatiin ekonometrisen analyysin tuloksena tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen, oppimisverkostojen hyödyntäminen sekä keskus- ja reuna-alueiden välisen yhteistyön painottuminen. Kolmanneksi, hankkeiden kykyä tuottaa kestäviä vaikutuksia selittivät toteutettujen analyysien perusteella hankkeiden painottuminen toimintaympäristön ja toteuttajaorganisaation kehittämiseen sekä oppimisverkostojen hyödyntäminen hanketyössä. Tässä raportissa saatuja tuloksia tullaan syventämään edelleen ALUEOSAAJA-hankkeen seuraavassa vaiheessa, hankevetäjien haastatteluihin perustuvassa analyysissä.