Tutkimuksessa tarkastellaan finanssipolitiikan koordinaatiota OECD-maissa. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymykseen, miten finanssipolitiikan koordinaatiota voidaan harjoittaa tilanteessa, jossa eri maiden välillä on suuria eroja talouksien suhdannekäyttäytymisessä ja maakohtaisten häiriöiden merkityksessä ja joissa finanssipolitiikan vaikutukset ovat erilaisia. Jotta tähän kysymykseen voidaan vastata, lasketaan budjettialijäämän eri komponenteille niiden suhdanneherkkyyttä kuvaavat joustot. Samoin tehdään päätösperäisen budjettialijäämän suhteen. Finanssipolitiikan vaikutusten arvioinnissa käytetään Blanchard finanssi-impulssivastetta, joka lasketaan OECD-maille ajanjaksolta 1960-1996. Tämän jälkeen vertaillaan tämän indikaattorin avulla finanssipolitiikan suhdannekäyttäytymistä ja BKT-vaikutuksia eri maissa. Näiden tarkastelujen perusteella voidaan päätellä, että finanssipolitiikan koordinaatiosta on hyvin vähän näyttöä. Tähän tulokseen päädytään, vaikka huomioitaisiin kokonaistuotannon kasvuun liittyneet ennustevirheet. Tutkimuksen lopussa tarkastellaan EU-maiden edellytyksiä selviytyä Maastrichtin alijäämäkriteereistä.