Tutkimuksessa tarkastellaan EU-maiden finanssipolitiikkaa ajanjaksona 1972-1999. Tarkoituksena on selvittää, miten budjettialijäämät reagoivat korkojen ja kokonaistuotannon kasvun muutoksiin. Taustalla on hypoteesi, jonka mukaan alijäämät reagoivat suhdanteisiin epälineaarisesti: verraten heikosti "hyvinä aikoina" and huomattavan voimakkaasti lamakausina. Tätä hypoteesia testataan käyttämällä 14 EU-maan paneeliaineistoa. Testitulokset tukevat yksiselitteisesti tätä epälineaarisuushypoteesia. Raportissa arvioidaan mahdollisia selityksiä tälle tulokselle. Tutkimuksen toinen tärkeä tulos koskee alijäämien suhdanneherkkyyttä. Empiiriset analyysit viittaavat siihen, että suhdanneherkkyys on huomattavan suurta ja että herkkyys liittyy julkisen sektorin kokoon. Tältäkin osin tulokset ovat hyvin robusteja mallitäsmennysten ja estimointimenetelmien suhteen.