Abstract

The purpose of the present study was to analyse and describe the health behaviour among the male population in the Kainuu region in Finland, to chart the men’s attitudes towards health services and find out how they talked about their health behaviour. The objective was to produce new, cultural information about how to develope health services, and in addition to shed light into the health behaviour among the men living in the Kainuu region.

The research material consisted of 20 thematic biographical interviews. The interviewees were 36–56-year-old men who were born, and currently living in the Kainuu region. In the study, the biographical method was applied, and the interviewees were asked to tell their life story from a health perspective. The research material was approached both from a factist perspective and a specimen perspective. The material was analysed in three stages by using material-based content analysis, thematic content analysis, and rhetorical analysis. The framework of the study consisted of a cultural perspective. Thus, when doing the analysis, it was essential to find the different meanings the men had given to health in their life.

According to the results, the value of health did not guide the health behaviour of the interviewed men until adulthood, and health services were not used willingly. There were matters in the course of the lives of these men as well as in their growth environment that made it easier to understand their health behaviour and attitudes towards health services. Attitudes passed on from generation to generation and increased morbidity in the immediate environment were among the things that contributed to the men’s behaviour and attitudes. The men also used rhetorical ways to justify their own health behaviour. The most used rhetorical strategies were the absence of agency and the use of extreme expressions.

It is possible to obtain in-depth information about health behaviour with the help of biographical study that takes cultural issues into consideration. The information gathered in the present study can be used when developing and directing health services in the Kainuu region as well as when developing the national health service system in Finland. The methodological solutions used in the present study can also be applied to other studies in the field of health sciences.

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida ja kuvata kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymistä, terveyspalveluihin suhtautumista ja terveyskäyttäytymiseen liittyvää puhetta. Tavoitteena oli tuottaa uutta, kulttuurista tietoa terveyspalvelujen kehittämiseen ja lisäksi tehdä ymmärrettäväksi kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymistä.

Tutkimusaineisto muodostui 20 temaattisesta elämäkertahaastattelusta. Haastateltavat olivat syntyperäisiä kainuulaisia ja Kainuussa asuvia 36–56-vuotiaita miehiä. Tutkimuksessa sovellettiin elämäkertametodia siten, että haastateltavat kertoivat elämäntarinansa terveyden teemasta lähtien.

Tutkimusaineistoa lähestyttiin sekä faktanäkökulmasta että näytenäkökulmasta. Aineisto analysoitiin kolmivaiheisesti: aineistolähtöisellä analyysillä, teemoihin pohjautuvalla analyysillä ja retorisella analyysillä. Tutkimuksen viitekehys muodostui kulttuurisuudesta. Näin ollen, aineiston analyysissä oli olennaista löytää kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymiseen liittämiään kulttuurisia merkityksiä.

Tulosten mukaan terveyden arvo ohjaa kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymistä vasta aikuisiässä eikä terveyspalveluja käytetä mielellään. Kainuulaisten miesten elämänkulusta ja kasvuympäristöstä löytyi asioita, joiden avulla miesten terveyskäyttäytymistä ja terveyspalveluihin suhtautumista voidaan ymmärtää. Näitä ovat esimerkiksi sukupolvelta toiselle periytyneet asenteet ja lähiympäristön runsas sairastavuus. Miesten puheesta oli myös löydettävissä retorisia keinoja, joilla he argumentoivat omaa terveyskäyttäytymistään. Retorisista keinoista yleisimmin käytettyjä olivat toimijuuden kadottaminen ja ääri-ilmaisujen käyttäminen.

Kulttuurisuuden huomioivan elämäkertatutkimuksen avulla on mahdollista saada syvällistä tietoa terveyskäyttäytymisestä. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää terveyspalvelujen laadun kehittämisessä ja yksilöllisessä suuntaamisessa sekä Kainuussa että laajemmin suomalaista terveyspalvelujärjestelmää kehitettäessä. Tutkimuksen metodologisia ratkaisuja voidaan soveltaa myös muissa terveystieteellisissä tutkimuksissa.