Tutkimuksen aiheena on poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivostoiminnan suunnitteluprosesseissa. Tutkimuskohteena on kansainvälisen kaivosyhtiön Ruotsin Pajalaan ja Suomen Kolariin suunnittelema hankekokonaisuus. Hankkeet sijoittuvat Muonion lapinkylän ja Muonion paliskunnan laidunmaille. Suomessa on parasta aikaa vireillä useita kaivosprojekteja, joista valtaosa sijoittuu poronhoitoalueelle. Sekä kaivosalalla että poronhoitoyhteisöillä on tarve saada tietoa kyseisten elinkeinojen yhteensovittamisesta.

Tutkimusta varten haastateltiin osallistamisprosessissa keskeisessä roolissa olevia poronhoitajia sekä kaivosyhtiön edustajia. Haastatteluja tehtiin yhteensä kymmenen. Keskeisenä osana vuosien 2011–2012 aikana kerättyä aineistoa on kolme Kolariin tehtyä kenttätyömatkaa. Kenttätöiden aikana tehtiin osallistuvaa havainnointia yhteensä kuudessa Kolarin kaivoshankkeeseen liittyvässä kokouksessa.

Tapaustutkimuksen teoreettisena näkökulmana on poliittinen ekologia. Työssä selvitetään, mitä valittu tapaustutkimus kertoo osallistamiseen linkittyvästä vallankäytöstä ja sosiaalisen toimiluvan käsitteen soveltuvuudesta osallistavan suunnittelun tutkimukseen. Poronhoitoyhteisöjen kokemusten avulla määritetään, kuinka poronhoitajat voitaisiin osallistaa kaivoshankkeiden suunnitteluprosessiin näille toimivimmalla tavalla. Lisäksi pohditaan, kuinka osallistaminen tulisi määritellä, jotta sillä edistettäisiin sosiaalista kestävyyttä.

Sosiaalisen toimiluvan käsite on liian retorinen ja näkökulmaltaan yhtiö-keskeinen soveltuakseen osallistavan suunnittelun tarkasteluun paikallisnäkökulmasta. Osallistaminen tulisi määritellä sisältämään sekä neuvottelun hankkeen vaikutuksista ja toteuttamisesta että hankkeen negatiivisten vaikutusten korvaamisen ja lieventämisen. Poronhoitajien osallistamisessa tulisi huomioida elinkeinon erityispiirteet ja kiireiset työsesongit. Yhteydenpidon poronhoitoyhteisöjen kanssa ja hankkeen vaikutusten seurannan tulee jatkua virallisen ympäristövaikutusten arviointiprosessin päättymisen jälkeenkin.