Tutkimuksessa tutkitaan joogaan liittyvää harrastusta koskevaa tiedonhankintaa, tiedontarpeita ja tiedonlähteitä. Se linkittyy arkielämän tiedonhankintaan. Joogan tiedonhankinnan tutkimusta ei ole tehty aikaisemmin, joten tutkimus tuottaa uutta tietoa joogaa koskevasta tiedonhankinnasta.

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä harrastustoimintaan liittyvästä tiedonhankinnasta.

Tutkimusmetodi on kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmä kyselylomake. Kyselylomake valittiin menetelmän välineeksi sen helppouden ja selkeyden takia. Kyselylomake sisälsi avokysymyksiä ja tutkimustulosten tarkastelussa käytettiin laadullisia menetelmiä. Kysely tehtiin kahteen oululaiseen joogaryhmään, astangajoogaan ja sahajajoogaan.

Tutkimustulokset vastasivat ennakko-oletusta joogan tyypin mukaisista tiedontarpeista, sillä astangalaisilla oli eniten fyysiä asentoja ja sahajalaisilla meditointia koskevia tiedontarpeita. Tiedonlähteinä suosittiin joogatunteja ja opettajaa, niistä saatiin tietoa riittävästi sekä tieto koettiin luotettavaksi. Myös dokumentit ja internet olivat suosittuja ja luotattevaksi koettuja tiedonlähteitä.

Vastaajajoukko oli pieni, joten tulokset eivät ole yleistettävissä sellaisenaan koko harrastajajoukkoon. Yleistettävyys vaatisi lisätutkimusta. Tulokset ovat suuntaa-antavia. Ryhmä vastasi kuitenkin suomalaisen joogaharrastajajoukon sukupuolijakaumaa, sillä kaksi kolmasosaa olivat naisia. Tutkimus pääsi sille asetettuun tavoitteeseen, sillä se valaisee joogaharrastajajoukon tiedonhankintatapoja.