Tavoitteenani oli selvittää, mitkä eri tekijät nousevat keskeisiksi iskelmälaulajan kilpailumotivaation kannalta. Kiinnitin huomiota myös motivaatiossa mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin ajan saatossa. Lisäksi hain vastausta tutkittavan kilpailukokemuksista ja kilpailun vaikutuksista hänen identiteettiinsä. Musiikkikilpailujen arvostus nykykulttuurissa näkyy muun muassa mediatarjontana, ihmisten suurena kiinnostuksena, kaupallisuutena ja sen läsnäolona musiikin opiskelussa ja harrastamisessa. Yksilöt ovat myös tietoisia näistä kilpailun tuomista mahdollisuuksista ja he hakeutuvatkin usein kilpailuihin saadakseen tunnustusta, julkisuutta, palkintoja ja edistääkseen uraansa. Kilpailusta vaikuttaisi muodostuneen yhteiskunnassa jopa niin itsestään selvä toimintamalli, ettei sitä edes pyritä kyseenalaistamaan. Tutkimukseni aihe juonsi juurensa omaan kiinnostukseeni ja omiin taustoihini laulajana ja kilpailijana, mitä hyödynsin myös tutkimuksessani. Lisäksi kiinnostavan musiikkikilpailun tutkimisesta tekee sen taiteenomainen luonne: yksilöitä asetetaan hierarkiseen paremmuusjärjestykseen tuomariston enemmän tai vähemmän subjektiivisten näkemysten perusteella. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentui kahdesta osasta. Ensin tarkastelin motivaatiota, sen eri piirteitä ja tarkastelunäkökulmia yleisellä tasolla. Käsittelin myös motivaation yksilökohtaisia tekijöitä, jonka jälkeen siirryin tarkastelussa motivaatioteorioihin sekä teorioista rakennettuihin malleihin. Tämän jälkeen pyrin havainnollistamaan, kuinka motivaatio konkreettisesti näkyy yksilön toiminnassa ja millainen vaikutus ympäristöllä on yksilön motivoijana. Lopuksi tarkensin käsittelyn musiikin pariin. Toisessa osassa siirryin tarkastelemaan kilpailua pääosin musiikin näkökulmasta. Toin esiin muun muassa kilpailuun ajavia tekijöitä, kilpailun tarkoitusta, yksilön eri kilpailuorientaatioita sekä ympäristön vaikutusta yksilön kilpailussa. Lopuksi syvennyin käsittelemään kilpailun "terveellisiä" lähtökohtia.

Työni metodologinen viitekehys pohjautui kerronnalliseen tutkimukseen, joka oli osuva valinta työni tarkoitusperiin. Aineistonkeruumenetelmänä käytin syvähaastattelua, jonka avulla pääsin syventymään tutkimusongelmaani sen edellyttämällä tavalla. Tutkimukseni oli tapaustutkimus, johon kuului yksi tutkittava. Haastattelin tutkittavaa hänen kotonaan kahteen eri otteeseen avoimien kysymysten saattelemana, syvähaastattelulle ominaisella tavalla. Haastatteluissa kävimme läpi tutkittavan laulukilpailuhistoriaa erityisesti hänen uransa alkuvaiheista sekä viimeaikaisista kilpailuista. Lisäksi tutkittava sai tuoda esille hänelle merkityksellisistä kilpailuista. Kahdesta haastattelusta kertyi litteroitua tekstiä noin 80 sivua. Aineiston analysointimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä, jonka lisäksi hyödynsin temaattisen analyysin oppeja. Kävin aineistoa läpi sekä litteraattien että kuuntelun avulla useaan kertaan, minkä perusteella muodostuivat vähitellen myös tutkimuskysymyksieni kannalta olennaiset teemat. Kilpailumotivaation kannalta keskeisiksi teemoiksi nousivat: taitojen osoittaminen ja varmuuden hakeminen, palautteen- ja tunnustuksen saaminen sekä uralla eteneminen ja menestyksen tavoittelu. Kilpailukokemuksista esiin nousivat erityisesti: esiintymisjännitys, esiintymiskokemus ja kilpailun rutinoituminen, sosiaalinen vertailu, kilpailun ilmapiiri sekä arviointi ja palaute. Kilpailun vaikutuksista identiteettiin merkittäväksi nousivat puolestaan: itsekäsitys, henkinen kasvu ja sosiaalistuminen.

Tutkimustulokset osoittivat kilpailun merkittävän aseman tutkittavan elämässä. Kilpailu-uran alussa tutkittavan motivaatio kilpailla painottui taitojen osoittamiseen ja varmuuden hakemiseen päämääränään voitto. Kilpailuista saatu tunnustus ja positiivinen palaute toivat tutkittavalle varmuuden laulajanuralle hakeutumisesta, mistä muodostuikin tärkeä kulmakivi hänen kilpailumotivaationsa kannalta. Lopulta kilpailusta on muodostunut väline hänen urakehityksensä kannalta menestyksen tavoittelun myötä. Kilpailu-uran edetessä tutkittava on suuntautunut pienemmistä kilpailuista kohti yleisesti arvostetumpia kilpailuja, joiden avulla hän on tavoitellut pääsyä musiikin "tähtitaivaalle". Erityisen mielenkiintoista oli huomata, kuinka vahva uskomus tutkittavalla oli kilpailun tarjoamista mahdollisuuksista. Toisaalta se kertoi myös siitä, kuinka vahvasti tutkittava haluaa laulajanuraa ammatikseen tehdä. Tutkittavan kilpailukokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Varsinkin kilpailu-uran alussa hän kärsi voimakkaasta esiintymisjännityksestä, mikä häiritsi myös hänen kilpailuesityksiään. Esiintymiskokemuksen ja kilpailun rutinoitumisen myötä esiintymisjännitys on kuitenkin muuttunut hyvin hallittavaksi ja nykyään se on tutkittavalle jopa positiivinen tekijä. Kilpailun ilmapiirin hän on kokenut pääosin myönteisenä, vaikkakin uran alkuvaiheessa hän koki negatiivisia tuntemuksia vertaillessaan itseään kanssakilpailijoihin. Kaiken kaikkiaan tutkittava on kokenut kilpailut erittäin positiivisena asiana. Hän kokee, että kilpailujen avulla muun muassa hänen itsetuntonsa on parantunut selvästi. Kilpailu on kasvattanut häntä myös henkisesti pettymysten ja onnistumisten myötä. Hän uskoo lisäksi kilpailuilla olleen vahva vaikutus hänen sosiaalistumisprosessissaan. Tutkimuksessa esille nousseet tulokset perustuvat ainoastaan yhden tutkittavan laulukilpailuhistoriaan, joten suuria yleistyksiä niistä ei voida tehdä. Pidän kuitenkin tärkeänä kiinnittää huomiota enemmän kilpailun asemaan ja merkitykseen yhteiskunnassamme ja toivonkin, että tämä tutkimus herättäisi osaltaan keskustelua niin musiikkikasvatuksen kuin muusikkojenkin parissa. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa useiden henkilöiden kilpailumotivaation tutkimiseen sekä motivaation välillä ilmeneviin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Toisaalta kiinnostavaa olisi myös ottaa selvää musiikinopettajien suhtautumisesta kilpailuun sekä heidän mahdollisesta innokkuudestaan kilpailuttaa oppilaitaan.