Tiivistelmä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata terveydenhuoltoalan ammattilaisista hoitajien asenteita ja näkemyksiä terveydenhuollossa käytettyjä vieritutkimuksia kohtaan.

Suurin osa terveydenhuollon eri palveluyksiköissä määritetyistä vieritutkimuksista on nimenomaan hoitajien määrittämiä. Laboratoriotutkimusprosessi kattaa sekä preanalyyttisen vaiheen, analyyttisen vaiheen sekä post-analyyttisen vaiheen. Kirjallisuuskatsauksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan yleisesti vieritutkimusten käyttöä terveydenhuollossa sekä käyttöön liittyviä mahdollisia virheitä.

Kirjallisuuskatsauksen tietokantahaku toteutettiin lokakuussa 2016 kolmeen tietokantaan, Mediciin, Scopus:een sekä CINAHL:iin. Varsinaiseen tulososioon sisällytettiin neljä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Preanalyyttisen vaiheen aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä nousi esiin hoitajien oman työskentelyn reflektointi, sekä tietojen että taitojen osalta. Analyyttisen vaiheen aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä nousi esiin, ettei laadunvarmistustyö kytkeydy potilasturvallisuus näkökulmiin. Post-analyyttisen vaiheen yksi tärkeimmistä osatekijöistä eli määritettyjen tulosten (sekä potilas että kontrollinäyte) tallentaminen nähdään tämän tutkimuksen perusteella niin sanotusti ylimääräisenä työnä tai työnä jonka voi ”unohtaa” tehdä.

Tämän tutkimuksen mukaan hoitajien asenteet ja näkemykset yleisesti vieritutkimuksia kohtaan ovat kokonaisuudessaan varsin positiivisia, kun mietitään vieritutkimustulosten mahdollistamaa käytännön hoitotyön joustavuutta.