Sukupuoli on asia, joka koskettaa tavalla tai toisella jokaista esiopetukseen osallistuvaa lasta sekä henkilökunnan jäsentä. Näin ollen se on aina läsnä kasvatuksen käytännöissä. Sukupuolella on muun muassa merkittävä rooli päiväkotien käytäntöjen jäsentämisessä, rajoittamisessa ja erottamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä esikoululaisilla ja heidän lastentarhanopettajillaan on sukupuolesta osana esiopetuksen kontekstia. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistävällä tavalla.

Tämän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen lähestymistapa on fenomenografinen, eli olen syventynyt nimenomaan tutkittavien käsityksiin tutkittavasta aiheesta. Lisäksi lapsinäkökulmaisen tutkimuksen lähtökohdat vaikuttavat olennaisesti kaiken tehdyn tutkimuksen taustalla. Tutkimuksen toteutuksessa sekä tulosten tarkastelussa on erityisesti huomioitu esiopetuksen konteksti, sukupuolen sosiaalinen ja koettu ulottuvuus sekä aikaisempi aiheesta tehty tutkimus.

Tutkimukseni empiirinen aineisto on tuotettu eräässä oululaisessa päiväkodissa marraskuussa 2015. Havainnoin ja tein pieniä epämuodollisia haastatteluja 5–6-vuotiaille lapsille sekä saman esiopetusryhmän lastentarhanopettajille esiopetuspäivän aikana. Tämän lisäksi haastattelin ryhmän kahta lastentarhanopettajaa ja suoritin kolme lasten ryhmähaastattelua. Aineiston analyysin suoritin fenomenografisen lähestymistavan mukaan kiinnittäen erityistä huomiota aineistosta nouseviin käsityksiin sukupuolesta.

Tekemäni analyysin perusteella lasten ja lastentarhanopettajien käsitykset sukupuolesta voidaan jakaa kolmeen kuvauskategoriaan sekä niitä tarkemmin kuvaaviin alatason kategorioihin. Nimeämäni kuvauskategoriat kuvaavat sukupuolta osana lasten ja lastentarhanopettajien toimintaa sekä osana esiopetuksen muuta toimintaa. Lasten ja lastentarhanopettajien käsityksistä on löydettävissä jonkin verran yhtäläisyyksiä mutta myös eroja. Vaikka lasten ja lastentarhanopettajien suurelta osin normatiiviset käsitykset sukupuolesta kielivät kyseisen esiopetusryhmän ahtaasta normikehyksestä, osa tutkittavista ymmärsi, että heidän on mahdollista ylittää vallitsevia sukupuolinormeja.

Käsityksissä ilmenee myös eroavaisuuksia tutkittavien välillä. Niin lasten kuin lastentarhanopettajien tuottamasta aineistosta on löydettävissä keskenään erilaisia, jopa ristiriitaisia, käsityksiä sukupuolesta. Toisaalta tutkittavat ruokkivat esiopetuksen arjessa ahtaita käsityksiä sukupuolesta, mutta toisaalta heillä on myös hyvin vapaita käsityksiä sukupuolen esittämisen mahdollisuuksista. Käsitykset ovat muuttuvia ja subjektiivisia, joten tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa, etteivät ne sellaisenaan ole yleistettävissä.